Kategoria: Paras palvelumuotoilu

Asiakas: Helen

Lähtökohta

Helenin missio vuodelle 2022 oli tehdä energiasta kiinnostavaa.

Eskaloitunut energiakriisi muutti tilanteen yhdessä yössä. Energiasta tuli kiinnostavaa, mutta se herätti enemmänkin pelkoa. Nuorten ja jopa lasten ilmastoahdistus lisääntyi. Tutkimuksemme mukaan energia-asenteet periytyivät vanhemmilta lapsille, vaikkakin nuoret saattoivat sivistää vanhempiaan energia-asioista. Selvisi myös, että vanhemmat kaipasivat apua energia-asioiden selittämiseen lapselle, lisäksi aikuisillekin riittäisi perustason energia-asioiden osaaminen.

Tästä syntyi uusi missio: energiasivistää lapsia ja aikuisia. Ja tehdä energiasta ymmärrettävää kaikille.

Insight

Oivalsimme, että energia-asioita ​pitäisi avata perheille niin että ​lapsikin sen ymmärtää.​ Tulevaisuuden energiantekijät tehdään tänään.

Vanhemmat energia-asioiden opastajina

Helenin tekemän tutkimuksen (2023) mukaan energia-asenteet periytyvät vanhemmilta. Lisäksi vanhemmat kaipaavat tukea energia-asioiden selittämisessä. Tutkimuksessa selvisi myös, että aikuisille riittäisi energia-asioiden peruskoulutason ymmärrys.

Vanhemmat ovat yhä ykkössijalla lasten tiedonhaun lähteenä. Google on tiukasti toisella sijalla, seuraavat sijat jakavat koulukirjat, opettajat ja koulun oppimismateriaalit.

Koulu energia-asioiden opastajana

Alakoulussa energiaa opetellaan vain vähän neljännellä ja viidennellä luokalla, eikä ole vain yhtä tapaa luokkien välillä. Energiaan liittyvät opetusaiheissa korostuvat sähköntuotannon näkökulmat (ympäristöopissa) sekä kuluttajan näkökulma (yhteiskuntaopissa). Termi energiakasvatus ei ole opettajille tuttu eivätkä opettajat tutkimuksessa ajatelleet tietävänsä energiakasvatuksesta juuri mitään. Suomen kouluissa olevan kestävän kehityksen tavoite tuntuu tutkimuksessa opettajien vastausten perusteella hieman ristiriitaiselta, sillä arvoihin perustuvaa kasvatusta pidetään enemmän kodin vastuuna ja suhdetta ilmastokysymyksiin pidetään melko paljon arvopohjaisina.

Helenin tutkimuksen mukaan opettajilla on käsitys, ettei lasten yleinen kiinnostus energia-asioita kohtaan ole kovin suurta. Perheen vaikutus näkyy lasten kiinnostuksen kohteissa; jos kotona ollaan kiinnostuttu energiaan liittyvistä asioista, myös lapset tietävät niistä enemmän.
Energia-asioiden käsittely kotona ja mediassa vaikuttaa myös lapsiin. Nykytilanne on saanut lapset kiinnostumaan energiasta enemmän.

Lapset saattavat kysellä opettajilta nykytilanteesta ja puhua sähköasioista myös keskenään. Lasten nostamat aiheet liittyvät vahvasti heidän arkeensa. Alakouluikäisillä ei ole vielä juurikaan ahdistusta tai huolta sähköasioista.

Vastuun jakautuminen jakaa näkemykset

Tutkimuksen mukaan vanhemmat ajattelevat, että vastuu energia-asioiden opettamisesta on ensisijaisesti kotona. Opettajat taas painottavat koulun merkitystä faktojen jakamisessa, kun merkittävin asennekasvatus ja arvopohja tulee kotoa.

Lasten mediankäyttö on itsenäistä

Lapset käyttävät tutkimuksen mukaan yllättävän paljon mediaa itsenäisesti ja ilman rajoituksia: 39% 9-13 -vuotiaista käyttää mediaa ja pelaa täysin itsenäisesti. 17%:lla ikäluokasta ei ole mediankäytössä ja pelaamisessa rajoitteita.

Osallistavilla oppimateriaaleilla parhaaseen tulokseen

Lapset pitävät erilaisista oppimateriaaleista, joissa on konkretiaa, pelillisyyttä ja erilaisia muotoja: esimerkiksi kännykkäsovelluksia, paperisia kirjoja tai lehtiä, netissä tai konsolilla käytettäviä oppimistapoja tai pelinä, jota pelataan ilman laitteita tai ruutua. Materiaalien tulee olla ikätasoisia, luokka-asteen kehityksen mukaan eteneviä.

Ratkaisu

Nuoret ja lapset tulee kohdata ​heille luontevassa ympäristössä, ikätasoisilla sisällöillä.

Aloitimme poikkeuksellisen laajan energiakasvatushankkeen, jonka tarkoitus on paitsi tarjota helposti ymmärrettävää tietoa lapsille, myös tukea vanhempia ja opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisia energiakasvatuksessa.​

NÄIN SEN TEIMME:

ENERGIAKYLÄ

Helen haluaa olla osana lasten energiakasvatusta ja puhutella lapsia ja nuoria energia-asioista. Tulevaisuuden energiantekijät luodaan tänään, tarjoamalla energiasivistystä lapsille ja nuorille varmistamme, että Suomessa riittää energiantekijöitä tulevaisuudessakin. Energiakylä avaa energia-aiheita lapsen silmin, koko perhe voi viihtyä ja pelata täällä!​

Kerromme aikuisille, vanhemmille ja opettajille, miten puhua kotona ja koulussa energia-asioista ikätasoisesti lapsen kokemusmaailmaan sopivalla tavalla. Näiltä sivuilta löydät myös lapsille ja nuorille ikäryhmien mukaan suunniteltua oppimateriaalia.​

Tavoite: Vahvistaa Helenin positiota asiakaskeskeisenä suunnannäyttäjänä osana energiasivistyskokonaisuutta brändistrategianmukaisesti. Vahvistaa asiakkaiden sitoutumista ja harkintaa myös tunnetasolla erityisesti lapsiperheissä. Kasvattaa alan ja Helenin houkuttelevuutta työpaikkana nuorten ja lasten keskuudessa. Sisäisesti kasvattaa ylpeyttä Helenistä sekä ymmärrystä ja kykyä kertoa Helenin roolista vihreässä siirtymässä.​

​Miten: Energiaan liittyviä teemoja avataan sivustolla ikätasoisesti. Jokaiselle kohderyhmälle Energiakylä viestii samoja asioita, kuitenkin siten, että se on kohderyhmälle ymmärrettävää, kiinnostavaa ja käytettävää. ​

Kattoteemana Energiakylä on skaalautuva, niin ikätasoisesti kuin elementtien puolesta, kylään voidaan luonnollisesti lisätä elementtejä ja uusia taajuuksia ja toiminnallisuuksia. ​

Toteutus

Projektin tavoitteena oli muodostaa konsepti monisisältöiselle energiakasvatussivustolle, jolla kerrotaan nuorille, heidän vanhemmilleen ja opettajille energiasta ja Helenin toiminnasta ymmärrettävässä kiinnostavassa muodossa. ​

Projektin lopputulemana Helen sai konsepti-idealle sekä proton käytettävyydelle POC:n (Proof of Conceptit) ja kohderyhmälähtöisen ratkaisun lähteä rakentamaan energiasivistyskokonaisuutta. Prototyypin validoinnin jälkeen teimme tutkimuksia siitä, miten energiasivistyskokonaisuus muuttaa esimerkiksi Helenin koettue mielikuvaa (39% ydin kory) tai lisää asiakaspitoa (39% ydin kory).

Palvelumuotoiluprosessi lyhyesti:

1. Esitutkimus jolla selvitimme tarvetta – onko energiasivistykselle tarve
2. Asiakasymmärrys – vanhemmat, opet ja lapset (pedagoginen ja ymmärryksen taso)
3. Desktop analyysi – opetusmateriaalit ja lasten kanavat joilla tavoittaa ja pelit kiinnostaa
4. Persoonien kirkastaminen – user storyt, user test flowt
5. Ideointityöpaja – on/off-line toteutus Mirossa á 3 konsepti-ideaa à kässäri
6. ikätasoiset konseptikässärit ja niiden pohjalta protot figmaan
7. protojen testaus + jatkokehitys
8. Idean kaupallisen arvon esitestaus – testasimme sitä olisiko energiasivistyssisällöillä isossa kuvassa vaikutusta asiakaspitoon, harkintaan ja mielikuviin
9. Jatkuva kehitys varmistamaan relevanttius jatkossakin: Co-creation -konsepti nuorten kanssa pelillisten sisältöjen ideointiin yhteistyössä Helenin asiantuntijoiden kanssa

Tulokset

Validoimme prototyypin konseptin, sisällöt sekä käyttökokemuksen lapsilla ja vanhemmilla. Päivitimme prototyypin sisällöt sekä käyttökokemusta testauksen perusteella. Tämän jälkeen validoimme ideaa tutkimalla koko väestössä perheille suunnatun energiasivistyskokoinaisuuden vaikutusta liiketoiminnan mittareihin. Kokonaisuus aktivoi, paransi Helenin mielikuvaa, ​lisäsi harkintaa sekä asiakaspitoa​. Energiasivistyskokonaisuudella voidaan vaikuttaa Helenin mielikuviin positiivisesti. Varsinkin vastuullisuusmielikuvaa vahvistaen.

Palvelumuotoiluprojektin lopputulemana saatiin toimiva ja ydinkohderyhmää kiinnostava sisältökonsepti, intuitiivinen ja käyttäjillä testattu prototyyppi sekä varmistus siitä, että Energiakylän julkaisulla olisi vaikutusta liiketoiminnan mittareihin.

Tekijät

Helen: Tanja Kaasinen ja Johanna Kuusisto

Dagmar: Maiju Tunturi, Sirpa Toljander, Veera Sydänmaalakka, Anna Honkanen ja Anni Haavisto