Ilkka Särkiö
Analytiikka on 2010-luvun kuumin kasvun vauhdittaja alalla kuin alalla. Aloitettuani Dagmarilla toukokuun alussa pääsin tutustumaan minulle entuudestaan melko tuntemattomaan markkinoinnin, digisuunnittelun, mediaostojen, verkkosivusto-optimoinnin, asiakaspolkujen ja brändien ihmeelliseen maailmaan. Linkkinä moneen aiheeseen toimivat kuitenkin tutut mallit, menetelmät, työkalut ja data.
Aikaisempaan kokemukseeni verrattuna markkinointiala tarjoaa huomattavan rikkaan kokoelman erilaisia sovelluskohteita analytiikalle. Tietoa on saatavilla runsaasti, ja jo ensimmäisen kuukauden jälkeen olen vakuuttunut siitä, että asiakkaatkin ovat hyvin vastaanottavaisia tutustumaan ja ottamaan käyttöön erilaisia analytiikan työkaluja ja niiden tuloksia.
Kollegat ja projektit ovat opettaneet näkemään asioita uusista vinkkeleistä. Samalla olen uusinut käsityksiäni siitä, mikä analytiikan ja analyytikon rooli voi olla. Erityisen suurena, mutta sitäkin miellyttävämpänä yllätyksenä olen saanut todeta, miten tiiviisti analyytikot otetaan mukaan projekteihin. Paitsi keräämään ja analysoimaan dataa, myös suunnittelemaan ja implementoimaan jatkotoimenpiteitä. On terveellistä astua ulos regressiomallien ja neuroverkkojen suojalinnakkeesta konkreettisten arjen haasteiden äärelle yhdessä asiakkaan kanssa – ja miettiä, mitä tulokset käytännössä merkitsevät. Millainen strategia tai kampanja pitää seuraavaksi suunnitella, jotta se tukee parhaalla tavalla asiakkaan liiketoiminnan tavoitteita.
Työstövaiheessa ja datan keräyksessä haasteita asettavat monimuotoiset ja kompromisseja edellyttävät tietolähteet, oletukset ja mallien valinta. Tosielämä on monimuotoista ja kohisevaa, ja maalaisjärkeä saa käyttää huomattavasti enemmän kuin koulun penkillä.
Ehkä juuri puuttuvien tietojen paikkauksessa, parhaiten kilpailijoiden toimintaa kuvaavien muuttujien arvioinnissa ja massiivisten tietomäärien karsimisessa olennaisen löytämiseksi erotellaan analyytikkojyvät akanoista. Nähtäväksi jää, miten itse pärjään tässä kisassa.
Uskon, että suurin osa tämän päivän analyytikoista nauttii työstään. Mikä sitten on tehnyt omasta alkutaipaleestani markkinointitoimistossa erityisen mielenkiintoisen ja mukavan? Analytiikkatiimejä vaivaa usein huonosti määriteltyjen tavoitteiden vitsaus. Dagmarilla en ilmiötä ole havainnut. Asiakasprojekteilla on selkeä tavoite ja mittareita onnistumiselle. Kehitystyötä tehtäessä horisontissa häämöttää lähes aina mielekäs sovelluskohde, jota kohti on helppo tähdätä.
Nuorelle tekijälle osaava ja uusista oivalluksista innostuva tiimi on tärkeä tuki. Kokoonnumme jatkuvasti jonkun tiimiläisen pöydän äärelle ihailemaan uutta näppärää oikopolkua vanhaan ongelmaan. Analytiikka on paljolti kehitystyötä, siksi on tärkeää ruokkia aivoja onnistumisilla ja pienillä keksinnöillä, vaikka välillä ajaudutaankin hieman ohi aiheen. Keksinnöistä ja oivalluksista kertyy tietotaitoa ja kokemusta, jotka siivittävät suurimmatkin projektit maaliin. Itse olen nauttinut erittäin paljon siitä, että Dagmarilla tuetaan aallon harjalla pysymistä. Demoja ja leikkikaluja ei katsota pahalla.
Stay tuned! Julkaisemme jatkossa tasaiseen tahtiin lisää blogauksia analytiikkayksikön arjesta ja projekteista. Mikäli et malta odottaa, olet lämpimästi tervetullut tutustumaan yksikköömme Lönnrotinkadulle – tarjolla on kahvia, algoritmien twiikkausta ja taatusti loistavaa juttuseuraa. Ota rohkeasti yhteyttä vaikkapa yksikön vetäjään: mikko.koski@dagmar.fi.