Sebastian Küpers herätteli kuulijoita päivään toteamalla, että olemme siirtymässä teollisen vallankumouksen neljänteen vaiheeseen. Höyrykoneen keksiminen käynnisti ensimmäisen ja sähkövirran käyttöönotto toisen. Kolmannessa siirryimme informaatioaikaan ja nyt, neljännen vaiheen kynnyksellä, tekoälystä on tulossa yhä arkisempi osa kaikkea tekemistämme. Googlen CEO:n Sundar Pichai onkin todennut, että ”We will move from mobile first to an Artificial Intelligence first world.”
Kun Sebastian heitti valkokankaalle väittämän ”Creativity is not owned exclusively by humans”, kännykkäkameroiden valot alkoivat loistaa salissa. Yleisöä kiinnosti tietää, mitä hyötyä tekoälystä on tulevina vuosina luovassa suunnittelussa ja sisältöjen tuottamisessa.
Sebastian kutsui nykytilaa ”Inform”-vaiheeksi. Sisältösuunnittelijat voivat hyödyntää historiatietoa siitä mitkä sisällöt, kohtaamispisteet tai viestit ovat kiinnostavimpia tietyille segmentille. Data ja tekoäly tuottavat raaka-ainetta suunnitteluprosessiin.
Nykyhetkeen kuuluu myös ”Assemble”-vaihe. Tekoäly voi rakentaa nykyisestä sisältömateriaalista reaaliaikaisesti parhaan sisällön niin verkkosaitille kuin mainokseen. Tekoäly optimoi jatkuvasti parhaita sisältöjä konversion parantamiseen. Sebastian ja Mikko kertoivat esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä ja pilotoinnista Pixelparkissa ja Dagmarissa.
Lähitulevaisuutta on ”Judge -vaihe”. Luova johtaja käyttää tekoälyä oppimaan erilaisista luovista ratkaisuista – minkä tyyppiset ratkaisut vetoavat minkä tyyppiseen yleisöön.
Lähitulevaisuutta on myös ”Recreate”-vaihe. Tekoäly luo uusia luovia versioita automaattisesti ilman, että ne perustuvat ennalta määriteltyihin vaihtoehtoisiin ”palikoihin”. Tämä helpottaa nopeaa digituotantoa ja avaa uusia mahdollisuuksia personointiin.
Kauempana tulevaisuudessa on ”Create”-vaihe, jossa tekoäly saa briefin ja rakentaa itsenäisesti luovan ratkaisun. Voi kuulostaa utopialta, mutta on teoriassa täysin mahdollista niin kutsutun General Intelligencen avulla.
Dagmarin Data Science -tiimiä luotsaavan Mikko Kosken ja Driven vetäjän Krista Elopuron esimerkit Suomesta ja Dagmarin kehittämistä tuoreista tekoälyratkaisuista havainnollistivat, millaista lisätehoa tekoälyn avulla voi saada markkinointiin. Ratkaisut liittyivät niin prediktiivisyyteen, automatisointiin kuin luovuuteen ja big dataan. Sovellusten kiinnostavuudesta kertoo ehkä parhaiten se, että Mikon tiimi saa taas lähipäivinä kaksi uutta data scientistia joukkoonsa.
Katsaukset virittivät vilkkaan keskustelun: Millaista data-arkkitehtuuria tarvitaan, jotta tekoälystä saadaan suurimmat hyödyt? Dynaamiset bannerit – kuinka paljon kävijävolyymiä tulee olla, jotta evoluutiotyyppinen malli toimii? Millä markkinoinnin alueella tekoälystä ei ole hyötyä, onko sellaista aluetta olemassa? Ovatko ihmiset tulevaisuudessa kiinnostuneempia siitä, mitä dataa heistä kerätään? Koska tekoäly voi kirjoittaa runoja tai säveltää musiikkia?
Mikko ja Krista kehottivat lopuksi kaikkia tekoälyn mahdollisuuksista ja pilotoinneista kiinnostuneita asiakkaita ottamaan yhteyttä ja jatkamaan keskustelua: mikko.koski@dagmar.fi, krista.elopuro@dagmar.fi