21.1.2011 | Digitaalinen markkinointi

Digitaalinen markkinointi 2011

Dagmarin digistrategit Roope Ruotsalainen, Tero Pajunen, Jake Vepsäläinen, Anna Salo, Siru Lajunen, Salla Kalkela, Matias Vakkilainen, Ida Virkki ja Teija Soininen istuivat sohvalle pohtimaan, miltä vuosi 2011 näyttää digilinssien läpi katsottuna. Mikä tänä vuonna on digimarkkinoinnin kuuma peruna? Missä markkinan on aika petrata? Mikä kysymys toimitusjohtajan on kysyttävä itseltään viimeistään nyt? Lue ja ole kärpäsenä katossa seuraamassa, mikä digissä puhuttaa 2011!

Onko digitaalisessa markkinoinnissa nähtävissä jotain selkeää suuntausta juuri nyt?

Salla: Kaikkia puhuttaa investointien tehokkuus ja kannattavuus: mikä tuo oikeasti tulosta ja vaikuttaa liiketoimintaan. Digiä ei enää tehdä koska ”pitää olla verkossa”, ja keskustelut klikkiprosenteista ovat ilahduttavan usein siirtyneet relevantimmalle ymmärryksen tasolle.

Anna: Digipanostukset jatkavat tasaista kasvuaan. Tämän vuosikymmenen selvänä trendinä on se, että budjeteista yhä suurempi osa investoidaan 24/7 läsnäoloon ja jatkuvaan verkkopalveluun ohjaukseen.

Ida: Panostukset digitaaliseen markkinointiin ovat useammin investointeja palvelujen kehittämiseen, ei mediarahaa. Tässä mielessä digimarkkinointiajattelukin on muuttunut pois kertakäyttönäkyvyyden ostamisesta oikeasti siihen, että markkinointi = palvelua ja sen löydettävyyttä kuluttajan tarpeeseen.

Salla: Eli ehkä nyt viimein ollaan tultu siihen, että digitaalisuus on aidosti markkinoinnin (ja palvelun) ytimessä eikä yksi mediakanava muiden joukossa?

Missä tätä markkinaa pitäisi haastaa?

Jake: Kaikki rakentavat nyt palveluita ja kampanjoita omien tuotteittensa ympärille, mutta voittajajutut ovat suurempia: jos verkkopalveluita lähestyisi kuluttajaa hyödyttävästä näkökulmasta, co-create-henkinen partneroituminen yhteisen kontekstin ympärille mahdollistaisi uudella tavalla merkityksellisemmän kokemusten ja kohtaamisten ketjun kuluttajille. Miettikää millaisia palvelukokonaisuuksia vaikkapa herkuttelun ympärille voisi rakentaa, jos sen alan  isot markkinoijat löisivät aidosti hynttyyt yhteen verkossa. 1+1 on aina enemmän kuin 2.

Teija: Tämä markkina tarvitsee siis suurempia palveluhankkeita yksittäisten, lyhytaikaisten markkinointikampanjoiden sijaan!

Matias: Isoilla yrityksillä resurssit kehittää yksinkin on tukevat, mutta uskallus riskinottoon on pieni. Pienemmillä uskallusta taas riittää, mutta ratkaisuresurssit ovat usein kiinni kumppanoitumisesta.

Ida: Suomen kokoisella markkinalla partneroituminen on järkiratkaisu ja erilaiset revenue share -mallit ovat kiinnostava vaihtoehto isoillekin toimijoille.

Salla: Suuremmaksi kasvamisessa ja poteroista ulostulemisessa avoimuus ja jakaminen ovat merkittäviä menestystekijöitä. Ajatellaan nyt vaikkapa Facebookia tai Googlea, jotka kasvavat luonnostaan jakamalla teknologiansa. Sosiaalisen median kontrolloimattomassa maailmassa avoimuus pelottaa, mutta loppujen lopuksi pelaamalla avoimin kortein harvoin mokaa. Pikemminkin päinvastoin.

Tero: Avoimuus palvelee ennen kaikkea siinä, että linkittymisen ja partneroitumisen avulla yritys saa automaattisesti enemmän aikaa ja osuutta ihmisten elämässä.

Viime vuosi puhuttiin siitä, miten olla esillä Facebookissa – mihin nyt pitäisi keskittyä?

Roope: Keskustelu digitaalisessa mediassa tekemisestä pitäisi siirtyä keskusteluksi digitaalisesta liiketoiminnasta. Ensimmäinen konkreettinen askel tähän suuntaan on tapahtunut joutuessamme miettimään hakukoneoptimoinnin ja saittikehityksen myötä millaista sisältöä tuotetaan mihinkin ja ovatko nykyiset verkkosisällöt relevantteja. Mutta kuinka moni toimitusjohtaja osaa vastata kysymykseen: ”mitä digitaalisuus merkitsee liiketoiminnalleni”?

Anna ja Ida: Kun tuolle liiketoiminta-asteelle päästään, tullaan samalla pois markkinoinnin siilosta ja huomataan, että digitaalisuus on yhtä lailla myynninkin asia. Mitä enemmän verkossa haetaan liidejä, sitä lähempänä tekeminen on myyntiä –  ja budjettikin jostain muusta kuin markkinoinnin kassasta.

Salla: Digitaalisuuden merkitystä liiketoiminnalle voisi lähestyä vaikkapa miettimällä kuluttajille relevanttien verkko- ja mobiilisisältöjen lisäksi, mitä teknologiat tarjoavat liiketoiminnan prosesseihin ja mitä ovat yritykselle relevantit kontekstit digitaalisessa maailmassa.

Jake: Lähestymiskulman palvelujen kehitykseen pitää lähteä siitä, että tunnetaan minkä kokemuksen kuluttaja kohtaa verkossa, minkä myymälässä.

Roope: Palvelujen kehityksessä evaluointi pitäisi ulottaa myös kauemmaksi tulevaisuuden tuottoihin: miten segmentit käyttäytyvät tulevaisuudessa ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden ansainnalle verkossa vs kivijalassa. Verkkopalvelun kehityksessä nykyhetki ei riitä, eikä nyt ole aina oikea aikakaan. Kuluttajatuntemus ja tutkimus antavat tähän parhaat eväät.

Keskustelu sosiaalisesta mediasta ja Facebookin mahdista jatkunee tänäkin vuonna?

Siru: Ei Facebook kuihdu ihan pian mihinkään, vaikka sen vastarintaliike vahvistuu ja tietoturvahuoli ihmisillä kasvaa. Vaikka Facebookin asema on vankka, markkinointikanavana sen käytössä on kehittämisen varaa: kerran perustetulla yrityssaitilla ei vielä tavoita kahta miljoonaa suomalaista, vaan sosiaalinen media vaatii välillä suuria investointeja mediakanavana.

Jake: Sosiaalisessa mediassa markkinoinnissa yksi mielenkiintoisimmista kulmista on CRM. Fanit tuovat ihan uuden konkreettisen ulottuvuuden asiakkuuden tasojen hallintaan, hyödyntämiseen ja sitouttamiseen.

Ida: Entä Foursquare, kasvaako se isoksi? Pelimäisyys tekee siitä kyllä koukuttavan, mutta pidemmän päälle palvelulle ei oikein löydy relevanssia ilman riittävää massaa ja suoranaista hyötyä käyttäjälle.

Salla: Facebook Places vallannee Foursquarelta sosiaalisen paikkatiedon markkinan viimeistään syksyllä Suomeenkin tullessaan. Jo yksinkertaisesti Facebookin jättipenetraation kautta.

Entä uudet teknologiat, onko odotettavissa läpimurtoja?

Ida: Tabletit tulevat väistämättä käyttöliittymävaihtoehdoksi. Kun siihen yhdistetään android-puhelimet ja iPhone-penetraation jatkuva kasvu, sivustojen selattavuus eri käyttöjärjestelmillä on otettava vakavasti huomioon. Tähän maailmaan tottunut kuluttaja ei tee enää eroa surffaako puhelimella, tietokoneella vai jollain muulla.

Jake: Applikaatiot nousevat nyt todella vahvasti palveluina ja markkinointina, mutta ensimmäinen askel näitä harkittaessa on selvittää kohderyhmän laitekanta ja käyttökulttuuri, koska niissä on Suomessa merkittäviä eroja. Kiitos nokialaisuutemme, mobiili-internetin käytössä Suomi sijoittuu vielä ei kovin imartelevasti Kiinan ja Puolan välimaastoon. Kehittyneimmissäkin Euroopan maissa (esim. UK) mobiilin internetin penetraatio on 30 prosentin luokkaa, kun taas Japanissa ja Koreassa se on huikeat 60 prosenttia. Tämä on suoraan rinnasteinen applikaatioiden käyttöön.

Matias: Mobiilipalvelumuotoilussa kannattaa ylipäätään lähteä käyttöliittymän merkityksestä kuluttajapalveluna – ei idea vaan käyttötarve edellä! Tarve yhdistää teknologiset mahdollisuudet ja liiketoiminnan ymmärrys nousee jälleen kerran keskiöön. Nokian älypuhelinkäyttäjälle fiksu mobiilisivu voi olla antoisampi kuin applikaatio, joten peruslähtökohtana pitää olla se, että mobiilisivu on kunnossa ja optimoitua vaihtoehtoa tarjotaan käyttöjärjestelmän mukaan.

Roope: Unohtamatta löydettävyyttä! Hakupalveluiden mobiilikäyttöön liittyen usein se kaikkein relevantein eli paikkatieto on myymälöiden ja toimipisteiden osalta yllättävän heikolla tasolla. Löydettävyys Google mapsissa on helppo laittaa kuntoon.

Teija: Mobiilista puhuttaessa ei myöskään voi olla ihmettelemättä, miksi pelimarkkinointi on meillä niin lapsen kengissä, vaikka suomalainen peliteollisuus on maailman kärjessä. Älypuhelimien ja tabletien myötä ajantappopelaaminen vie kasvavan siivun markkinointiseksikkäiden kohderyhmien arjesta. Siksi myös suomalaisessa pelimarkkinoinnissa voisi pikkuhiljaa näkyä irtiottoja.

Jatketaanko keskustelua? Dagmarin digistrategit ovat valmiina haastamaan sinunkin yrityksesi tekemään vuoden 2011 parasta digimarkkinointia!

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta