28.2.2008 | Digitaalinen markkinointi

Hyödynnä verkon pöhinä!

Verkossa pulistaan, pöhistään, haukutaan, vaihdetaan mielipiteitä, ihmetellään, kehutaan, iloitaan, suututaan, mollataan, vihataan, jaetaan tarinoita, ihastellaan ja kiitellään. Ja tätä sanailua tapahtuu päivittäin – ja paljon. Mutta kuinka tietoisia suomalaiset yritykset ovat virtuaalisesta keskustelusta? Ja kuinka systemaattisesti pöhinää hyödynnetään? Dagmar Digitalin strateginen suunnittelija Siru Lajunen keskusteli InterQuestin toimitusjohtaja Ville Österlundin kanssa, miten pulppuavaan keskusteluun suomalaisissa yrityksissä suhtaudutaan.

Ville Österlundin mukaan suomalaisissa b-to-c-yrityksissä ollaan varsin hyvin tietoisia siitä, että heidän tuotteistaan ja palveluistaan keskustellaan verkossa:

– Yhdessä Hill and Knowltonin ja M-Brainin kanssa tekemämme tutkimuksen mukaan 82 prosenttia yrityksistä koki sosiaalisen median seurannan tärkeäksi ja vain kolme prosenttia yrityksistä ei ollut kiinnostunut käydyistä keskusteluista lainkaan.

– Lähes puolet vastanneista ilmoitti seuraavansa nettikirjoittelua jo nyt – tavalla tai toisella, eli lähinnä satunnaisesti. Suunnitelmallisesti ja aktiivisesti keskusteluja seuraa joka viides suomalainen b-to-c-yritys.

Spontaania palautetta

Verkon puskaradio tarjoaa monia mahdollisuuksia yrityksille. Systemaattisella seurannalla päästään kiinni niin markkinointitoimenpiteiden purevuuteen, asiakaspalautteen laatuun, maineenhallinnan tehostamiseen, asenteiden kartoitukseen kuin tuotekehityksen tarpeisiinkin. Myös verkon mielipidevaikuttajat jäävät helposti seurannan haaviin.

– Saatuja tietoja yrityksissä haluttaisiin hyödyntää nimenomaan markkinoinnissa, tuotekehityksessä ja asiakaspalautteena, mutta myös ulkoisessa viestinnässä sekä nopeassa reagoinnissa, toteaa Österlund.

– Tutkimuksessa tuli esille yritysten kiinnostus oppia esimerkiksi nuorten maailmasta keskusteluiden kautta.

Tukea yritysten liiketoimintaan

Keskustelua satunnaisesti seuraavista suomalaisista b-to-c-yrityksistä puolet ilmoitti haluavansa hyödyntää keskusteluja nykyistä paremmin. Dagmar Digitalissa tämä nähdään hyvänä ja positiivisena suuntana. Systemaattisen seurannan tietoja on mahdollista hyödyntää aina yritysten liiketoiminnassa asti.

Österlund arvioi, että tulevien 5 vuoden aikana nettikeskusteluiden seuraamisesta ja hyödyntämisestä on tulossa selvästi suunnitelmallisempaa, vaikkakin osa yrityksistä epäilee, ettei oppimista tämän asian suhteen ehdi vielä noidenkaan vuosien aikana kertyä.

Aseta tavoitteet

Verkkokeskusteluiden seuranta lähtee tavoitteiden asettamisesta: mitä tietoja virtuaalisesta pöhinästä halutaan saada irti päätöksenteon tueksi. Ja kun seurannan tavoitteet ovat selkeitä, pystytään määrittämään seurattavat aihealueet. Ne ovat yleisemmin yritys- ja tuotenimiä sekä brändejä, tuoteominaisuuksia, kilpailijoita ja haluttuja markkinointiviestinnän kärkiä.

Seuranta mahdollistaa myös nopean reagoinnin puutteellisen tai jopa täysin virheellisen tiedon ympärillä vellovaan keskusteluun. Tämä on erityisen tärkeää, sillä hakukoneet levittävät suosittujen keskustelujen tietoja tehokkaasti eteenpäin.

Indicator NetScan

Dagmarin verkkokeskusteluiden seurantatyökalu Indicator NetScan on selainpohjainen. Se kerää ja lajittelee reaaliaikaisesti keskustelut valittuihin, ennalta määriteltyihin luokkiin. Indicator NetScanin käyttö voidaan laajentaa organisaation eri yksiköille. Raportointi on selkeää ja helppolukuista. Näiden lisäksi on vielä mahdollista hyödyntää Dagmarin tutkijan tekemää kattavampaa sanallista sisältöanalyysiä.

Tiedätkö, millaisessa sävyssä tuotteestasi kirjoitellaan ja missä siitä keskustellaan? Tai miten kuluttajat ovat ottaneet vastaan uuden, vastalanseeratun palvelusi? Ota yhteyttä siru.lajunen(at)dagmar.fi tai ritva.linden(at)dagmar.fi. Viritetään yhdessä Dagmarin verkkokeskusteluiden seurantatyökalu pureutumaan verkon pöhinään!

Lähde:
InterQuest, Sosiaalinen media ja suomalaiset b-to-c-yritykset, 3.10.2007.

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta