Sini Liila

 

Äänihakujen (voice search) ja äänellä ohjattavien laitteiden on uskottu valloittavan digitaalisen maailman jo useita vuosia. Ennen kuin siirrymme hakuihin, on mainittava yksi tärkeä osa ääniohjausta ja puhuttuja toiminnallisuuksia, nimittäin digiassistentit.

 

Apple tuli ensin, mutta Google on paras

Virtuaalinen assistentti tai tuttavallisemmin digiassistentti, on ohjelmisto, joka suorittaa sille annettuja tehtäviä. Niitä on kutsuttu myös ”chat-boteiksi”, mikä viittaa kykyyn vastaanottaa puheohjausta ja reagoida siihen äänellä. Assistentin toiminnallisuuksien taustalla on oppiva tekoäly, jota voidaan hyödyntää erilaisissa päätelaitteissa, kuten puhelimissa.

Pian julkistuksensa jälkeen 2016 Google Assistant arvioitiin monessa arvostelussa toimivimmaksi digiassistentiksi. Uusimmasta tulokkaasta, Bixbystä, on toistaiseksi vähänlaisesti vertailutietoa, mutta sillä(kin) vaikuttaa olevan vielä kasvunvaraa jäljellä.

Ei ole lainkaan yllättävää, että Google suoriutuu hyvin erityisesti verkkohauista. Siri, joka on etenkin hakuaikeen ymmärtämisessä usein arvioitu pahnanpohjimmaiseksi, tuntuu toimivan paremmin nimenomaan assistenttina, joka esimerkiksi kertoo, onko puhelimeen tullut uusia viestejä. Sama koskee Bixbyä, joka vaatii tietynlaisen lauserakenteen osatakseen hakea päätelaitteen ulkopuolelta. Jos haun tekee “väärin”, Bixby kaivelee ainoastaan puhelimen tietoja, eikä hae lainkaan verkosta.

Kaikissa assistenteissa on omat etunsa ja haasteensa. Paremmuus riippuu paljon käyttötarpeesta.

 

Google vastaa myös puhuttuihin hakuihin (Stone Temple; Bixbystä ei vastaavaa vertailudataa)

 

Älypuhelimesta älykotiin

Puheohjattujen, digitaalisiksi assistenteiksi nimitettyjen tekoälyjen taustalla on kymmenien vuosien tutkimus ja kehitys. Niiden kehittäminen on vaatinut läpimurtoja puheen- (speech recognition) ja äänentunnistuksessa (voice recognition) sekä tekoälyn mahdollistavien laskentatapojen ja -välineiden edistymisen tiettyyn pisteeseen.

Digiassistenttien tekoälyn lisäksi puhutaan paljon päätelaitteista, joille äänikomentoja voi antaa. Valtaosa tietää mahdollisuudesta käyttää digiassistenttia älypuhelimellaan, mutta myös erilaiset kodintekniikkaan integroitavat laitteet ja ratkaisut yleistyvät nopeasti. Kodin älyjärjestelmillä voidaan jo nyt hallita kaikkea jääkaapeista valaistuksen ja lämmityksen kautta viihdelaitteisiin. Puheohjaus helpottaa ja nopeuttaa monen systeemin käyttöä ja tuo ne tiiviimmin osaksi arkea.

Miten ääntä käytetään?

Tällä hetkellä assistenttien avulla suoritetaan enimmäkseen simppeleitä tehtäviä ja haetaan yksinkertaisia asioita, kuten säätietoja.

 

 

Valtaosa hauista tehdään kotona tai autossa. Toistaiseksi ei olla täysin yksimielisiä siitä, johtuuko tämä yksityisyyden tarpeesta laitteelle puhuttaessa, vai siitä, että monet näissä tiloissa tapahtuvat toimet ovat juuri sopivan yksinkertaisia puheohjauksella tehtäväksi. Itse kallistun ensimmäiseen: tehdessäni taustatutkimusta tätä juttua varten odotin mielelläni toimiston tyhjenemistä, ennen kuin kysyin Siriltä ”Onko meillä maitoa”.

 

Siri osaa esimerkiksi kertoa, sataako tänään, mutta monisyisemmät hakuaikeet ovat sille yhä vaikeita. (Vastaavan kysymyksen kuultuaan äiti olisi tuonut maidon jääkaapista pöytään, digiassistentti tyytyy toistaiseksi vain kommentoimaan kysymyksenasettelua.)

 

Hakuaikeen pukeminen sanoiksi

Perinteisessä hakukonemaailmassa on toisinaan täysin selvää, miksi jotain tietoa haetaan: lentolippu barcelona kertoo selvästi, että hakukoneelta toivotaan mahdollisuutta hankkia lento Barcelonaan. Usein hakijan todellinen aie on kuitenkin vienosti piilossa tai jää täysin epäselväksi. Esimerkiksi pelkkä haku barcelona ei sellaisenaan sisällä vihjettä, halutaanko sinne mennä vai tietää, missä se on. Jos hakuaie ei ole selvillä, sille on vaikea kohdentaa sisältöä.

Tämänkaltainen hakijan aikeen päättely on hakukoneille tuttua ja ne ovat jo verrattain hyviä siinä. Yksi tapa päätellä, mitä hakija oikeasti etsii, on katsoa, mitä hän on aiemmin etsinyt ja millaisia tuloksia kulloinkin klikannut.

Puhutut haut tuovat yhtälöön kuitenkin uuden, fyysisemmän ulottuvuuden: pyydänkö assistenttiani sammuttamaan huoneesta valot, haluanko osallistua Earth Houriin vai etsinkö turvakilpeä, jossa lukee Sammuta valot – ja haluanko selata tietoja vai ehkä ostaa jotain?

Puhutut haut ovat myös keskimäärin kirjoitettuja pidempiä ja puhekielisempiä. Tässä avuksi tulee NLP, eli natural language processing, joka (onnistuessaan) tulkitsee oikein, mitä sanotaan. Edelleen jää kuitenkin pohdittavaksi, miksi se sanotaan. Assistentti oppii koko ajan, joten tarkkuus paranee jokaisen erehtymisen ja onnistumisen myötä. Mutta maailma on monimutkainen paikka ja oppimista on paljon. Vielä digiassistentti ei ymmärrä meitä puolesta sanasta, tai aina edes kokonaisesta, mutta ajan kanssa näin mitä todennäköisimmin käy.

Toimiiko äänihaku suomeksi?

Ei. Mitäpä sitä kiertelemään: kaikilla tekoälyillä on haasteensa, ja kaikki laitteet harjoittelevat vielä englanniksikin, joten olisi epäreilua odottaa, että Siri vastaisi aina järkeviä kaikkiin komentoihin ja hakuihin.

Vaikka Google ilmoitti viime vuonna päässeensä puheentunnistuksessa inhimilliseen tarkkuuteen (95 %), se ei kata vielä kaikkia kieliä.

– Miten voi tehdä äänihaun?
– Et näytä kuuntelevan tällä hetkellä mitään.

– Miksi äänihakuja tehdään?
(Siri kuuli minun sanoneen ”Miksi Anni hakuja tehdään”, mikä selittää vastauksen ainakin osittain.)
– En tiedä, kuka sinä olet! Mutta kerro minulle… Napauta asetuksissa kohtaa Omat tiedot ja valitse itsesi yhteystiedoistasi.

– Mitä eroa on puheentunnistuksella ja äänentunnistuksella?
(Nyt Siri menetti ymmärryksen lisäksi täysin myös puheentunnistuskykynsä ja kuuli ’Mitä eroa on puheentunnistusksella ja äänen tunnistukseenlla’. Myös vastaus meni luonnollisesti viuhuen ohi.)
– Et näytä kuuntelevan tällä hetkellä mitään.

– Miten äänihaku vaikuttaa markkinointiin?
– En löytänyt yhtään sinua lähellä olevaa paikkaa, joka vastaa hakua ’haku vaikuttaa markkinointi’.

Selvä. Tässä vaiheessa vaihdoin Sirin kielen suosiolla takaisin englanniksi.

Paitsi puheentunnistus myös kontekstin älyäminen on vielä hakusessa. Kysyin (kuulemma) lapsena yllä mainitun ”onko meillä maitoa”-kysymyksen, kun itse asiassa halusin, että se tuodaan pöydälle eteeni ja mielellään kaadetaan puolestani lasiin. Kyseessä oli siis kohtelias tapa vältellä työtä. Asia, jota digiassistentit eivät vielä voi ymmärtää tai muutenkaan puolestani ratkaista.

Valtava potentiaali on pakko huomioida viimeistään nyt

Ääniohjaus ja -haku on paljon enemmän kuin tehokkaasti oppiva tekoäly teknisesti lähes valmiissa paketissa. Se mahdollistaa yhteyden verkkoon silloinkin, kun emme voi keskittyä kirjoittamiseen. Sen avulla voimme päästä kodin rutiinitehtävistä vähemmällä ja valmistautua älylaitteiden tarjoilemaan, ainakin fyysisesti helpotettuun tulevaisuuteen.

Puhutut haut ovat jo nyt monille arkipäivää. Jos huhuja on uskominen, kahden vuoden kuluttua puolet kaikista tekemistämme hauista on puhuttuja. Arvio lienee lievästi optimistinen, ainakin oikeasti vakuuttavia todisteita sen tueksi on hankala löytää. Sen tiedämme, että jo viime vuonna noin 20 % kaikista mobiililaitteilla tehdyistä Google-hauista puhuttiin – eli yli 400 miljoonaa hakua.

Kehitystä voi hidastaa kulttuurinen este: jos emme totu “mölisemään julkisesti ääneen” ilman pelkoa, että meitä pidetään hulluina tai että kaikki kuuntelevat/häiriintyvät, digiassistenttien käyttö ja äänihaut voivat jäädä koteihin ja autojen suojiin. Toisaalta tekninen kehitys voi auttaa tässäkin – jonkinlainen “puheen vastamelukuuloke” voi nopeastikin ratkaista ongelman. Myös viimeaikainen mobiililaitekannan kasvun hidastuminen voi näkyä äänihaun kasvun hidastumisena tai jopa pysähtymisenä. Toki vain siinä tapauksessa, että niillä olisi suora yhteys.

Summa summarum

Markkinoinnin ja hakukonenäkyvyyden näkökulmasta äänihakujen kasvu on kehityskulku, jota ei voi jättää huomiotta.

Tullakseen löydetyksi verkkosisällön on jatkossa kyettävä vastaamaan paitsi tietokoneella tai mobiililaitteella kirjallisesti tehtyihin hakuihin, myös tien päällä ja kotona ns. tyhmästä päätelaitteesta (kuten kaiutin, jossa ei ole näyttöä) puhuen tehtäviin hakuihin. Uudenlaiset haut on huomioitava sekä sisältölähtöisessä että teknisessä hakukoneoptimoinnissa – mieluiten eilen, viimeistään tänään.

Lue myös

Nollapaikka vie potin – Miten sivustosi näkyy hakukoneissa?

 

Lähteet: Internet Live Stats, Search Engine Watch, Search Engine Land, AYTM, KBCP, Global Web Index, Business Insider, Android Authority