21.12.2017 | Markkinoinnin teknologiat

Dagmar Suomen suurimmassa tekoälytapahtumassa: Otaniemi AI day 2017

Kävimme Dagmarin kehittyneen analytiikan ryhmän kanssa hakemassa inspiraatiota, oppia ja näkökulmia Suomen suurimmasta AI-tapahtumasta Espoon Otaniemestä, Otaniemi AI-daysta. 600 muun osallistujan kanssa kuulimme AI-kehityksen suunnasta ja merkityksestä Suomessa, viimeisimmistä tutkimustuloksista ja sovelluksista sekä tutustuimme yritysten ja tutkimusryhmien tarjontaan lukuisilla ständeillä ja posteri-seinillä. Seuraavassa ajatuksia AI:n merkityksestä markkinoinnin kannalta.

 

Tekoäly eli tuttavallisemmin AI on nykyhetken kuumimpia kehitysaiheita niin yksityisellä sektorilla, akateemisessa maailmassa kuin yhteiskunnassakin. Kiinnostuksen kasvu tekoälyä kohtaan konkretisoitui syksyllä kansainvälisessä NIPS -konferensissa, jonka lipunmyynti räjähti käsiin tänä vuonna, kuten kuvasta nähdään. Dagmarillakin ollaan jo hyvässä vauhdissa AI:n suhteen; valmiita tuotteita, pilotteja, demoja ja kehitysvaiheessa olevia sovelluksia on iso liuta erilaisiin markkinoinnin ja kasvun edistämisen tarpeisiin.

 

Kansainvälisen Neural Information Processing Society -konferenssin lipunmyynti on kasvanut AI-kiinnostuksen myötä räjähdysmäisesti

 

Tapahtuman yksi pääpointti oli tekoälyn ennennäkemättömän kehitysvauhdin merkitys. Harvalla tieteenalalla perustutkimus ja käyttökelpoiset sovellukset yritysmaailmassa ovat niin lyhyen ajan päässä toisistaan. Tähän helposti kapitalisoitavissa olevaan mahdollisuuteen ovat heränneet niin yritykset kuin yhteiskuntakin. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen projekti ja tapahtuman järjestäjä Finnish Center for Artificial Intelligence, FCAI, tuo yhteen huippututkimusta sekä yrityksiä mahdollistaen ripeän jalkautuksen teollisuuteen. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut oman toimenpideohjelmansa tekoälyn tuomiseksi eri sektoreille. Suunnitelman etenemisetä sekä ajankohtaisia AI-uutisia voi lukea ministeriön http://tekoalyaika.fi -sivustolla.

Tekoäly on siis tunnistettu niin tieteessä, julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla Suomen ykkösaseeksi kilpailukyvyn kannalta. Mitkä tekijät sitten hidastavat tulosten saavuttamista? Yksi AI dayn isoja puheenaiheita oli pullonkaulat sekä tieteessä että asenteissa, joiden ratkaiseminen on ensiarvoista tekoälyn hyödyntämisessä. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos käski meitä olemaan ”pelkäämättä Terminaattoria” eli jättämällä Sci-fi -elokuvien, klikkiotsikoiden sekä tuntemattoman pelkäämisen synnyttämä mielikuva vaarallisesta ja arvaamattomasta tekoälystä suosiolla menneisyyteen. Lääkkeeksi tekoälyn synnyttämiin vastareaktioihin suositeltiin koulutusta kaikilla tasoilla aina ala-asteesta yritysjohtajiin. Dagmar tarjoaakin markkinoinnin ammattilaisille suunnattua AI-koulutuspakettia, jonka avulla voi päivittää nopeasti tietonsa tekoälystä ajan tasalle: https://www.dagmar.fi/analytiikka/tilaa-maksuton-markkinoijan-ai-tietopaketti/.

Toinen tunnistettu pullonkaula, johon perustutkimuksessa kehitetään ratkaisuja, on datan niukkuus. Aihe voi olla jopa hieman yllättävä, ottaen huomion datan määrän hillitön kasvu, mutta tosiasiassa big datan hyöty tulee ennen kaikkea mahdollisuudesta löytää tietoa ja ratkaisuja hyvin kapeisiinkin ongelmiin ja hyöty yhteensä syntyy pienten ja suurten tiedonmurusten summasta. Menetelmäpuolella tapahtumassa esiteltiin mielenkiintoisia edistysaskelia esimerkiksi semi-supervised learning -malleista, mutta lähtökohtaisesti jokaisen kasvua havittelevan toimijan, tulee miettiä oman datankeräyksen ja säilytyksen laatua.

Kolmas iso teema, joka nousi sekä tapahtuman key note -puheissa että tutkimustulosten esittelyissä, oli tietoturva ja tietojen yksityisyydensuoja tekoälyaikana. Ulkopuolisten AI-työkalujen hyödyntäminen sekä laajojen dynaamisten tietojoukkojen käyttäminen tekoälyn lähteenä altistavat varomattoman käyttäjän riskeille. Käyttäjätietojen anonymisointi, algoritmien suunnittelu pahaa aikovien tahojen hyökkäyksiä kestäväksi ja tietojen varjelu kolmannen osapuolen työkaluja käytettäessä on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi osa tekoälysovellusten kehittämistä. FCAI:n tutkijat ovat jo saavuttaneet merkittäviä tuloksia näiden teemojen kehittämisessä, esimerkiksi menetelmiä hajautetun datan suojattuun käsittelyyn: https://nips.cc/Conferences/2017/Schedule?showEvent=9107

Markkinoinnin ja kasvun edistämiseen näkökulmasta minulle tapahtuman lukuisista ständeistä, postereista ja pitcheistä jäi mieleen erilaisia sovellusmahdollisuuksia. Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella toimivan ryhmän esittelemä käyttäjän aikeita ennustava hakukone sisältää mielenkiintoisia näkökulmia digitaalisen markkinoinnin kohdentamiseen käyttäjien ennustettujen aikeiden perusteella. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella tuotettu tutkimus automaattisesta tietojen koonnista ja kerronnasta luonnollisella kielellä poiki kuntavaalien aikaan pilotin, jossa yksittäisiä ehdokkaita tai kuntia koskevat tulosuutiset generoitiin automaattisesti lukijoiden niitä lukiessa. Vastaavanlainen menetelmä soveltuu sekä sisällöntuotantoon että raportoinnin kehittämiseen.

Mielenkiintoisen päivän jälkeen käteen jäi käytännön ideoiden ja uusista sovelluksista kumpuavan innon lisäksi johtoajatus tekoälyn mahdollisuuksista: tutkimusta ja kehitystyötä tehdään erittäin poikkitieteellisesti ja eri toimialoilla. Tärkeintä on haistella jatkuvasti ilmaa uusien sovellusten, ideoiden ja tulosten varalta ja pohtia avoimin mielin mahdollisuuksia soveltaa omaan työhön liittyviin toimialoihin ja haasteisiin. Otaniemen historiallisessa Dipolissa syntyi myös ylpeä fiilis suomalaisesta tekoälykehityksestä; FCAI on samalla tasolla maailman top 20 yliopistojen kanssa tekoälykehityksessä. Näistä asetelmista on mukava jatkaa tekoälyratkaisujen kehittämistä Dagmarilla!

 

Kuvassa Dagmar Driven Tiina Kangasniemi, Mikko Koski, Ilkka Keskiväli ja Ilkka Särkiö.

Ilkka Särkiö

Ilkka Särkiö

Ilkka Särkiö on Data Scientist, joka työskentelee asiakkaiden analyttiikkaprojektien parissa sekä kahlaa läpi datatieteen, koneoppimisen ja tekoälyn uutuuksia. Töiden ohessa Ilkka viimeistelee diplomi-insinöörin tutkintoaan Aalto-yliopistossa.

Lisää aiheesta