Kaikki alkaa kohderyhmän tunnistamisella ja kuvaamisella. Kävijät suositellaan jaettavaksi eri segmentteihin, joille personoidaan sisältöä motiivien mukaan.
Kohderyhmien sisällä on tunnistettava myös vaikuttajat, joille on pystyttävä tarjoamaan helposti jaettavaa sisältöä. Suosittelu nimittäin toimii edelleen erittäin hyvin. Verkkopalveluun on mahdollista tuoda myös automatisoituja suositteluelementtejä. Nämä nostavat sekä sivustolla vietettyä aikaa että konversioprosenttia, olipa kyse liideistä tai verkkokaupasta.
Suosittelu voidaan toteuttaa neljällä eri tavalla: reaaliajassa kävijän sivuilla liikkumisen mukaan, näyttämällä samankaltaisia tuotteita, ristiin myyden tai lisämyyden sekä suosittelemalla tuotteita, joita muut ostivat myös kyseisen tuotteen lisäksi (Amazon.com -malli). Näin osa verkkopalvelun sisällöstä personoituu kävijän mukaan ja auttaa kävijää tekemään halutun toimenpiteen. Tällaiset toiminnallisuudet voidaan hyvin yhdistää myös uudelleenmarkkinointiin.
Personoitua sisältöä voi myös ab-testata. Sen tavoitteena ei ole vain liidi- tai myyntikonversion kehittäminen, vaan kaiken sisällön parantaminen valittujen kohderyhmien näkökulmasta. Esimerkiksi sivuston visuaalista ilmettä ja eri sisältömuotoja voidaan kehittää näin.
Monissa seminaarin puheenvuoroissa painopiste oli jatkuvan kehittämisen tärkeydessä. Palvelunkehittämistä ei nähty yksittäisenä projektina, vaan jatkuvana prosessina. Sen tavoitteena on ymmärtää datan avulla, mitkä elementit toimivat eri segmenteille, jotta brändilupaus täyttyy – ja yhtä lailla, mitkä eivät toimi. Tällä tavoin verkkopalvelu näyttäytyy eri segmenteille ja jopa eri kävijöille erilaisena, mutta aina toki optimaalisena segmenttikohtaisiin tavoitteisiin nähden.
Kun haluat kehittää verkkopalveluasi, ota yhteyttä: Heidi.Husso@dagmar.fi tai Antti.Kallio@dagmar.fi
Lue myös: Markkinoinnin hoteimmat Lontoossa