Vahva tarina kestää toistoa
Hyviä menestysesimerkkejä radiossa toimineista tarinoista on helppo muistaa: esimerkiksi 2000-luvun mieleenpainuvat Pohjola- ja Honda-miehet. Hahmojen avulla on luotu tarinaa radiossa menestyksekkäästi jo useiden vuosien ajan; kuulijat odottavat jo, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Yllä olevat esimerkit puhuvat puolestaan myös siitä, kuinka kauan radiospotti kestää toistoa. Usein epäillään vanhan spotin jo ärsyttävän ja mietitään uuden tuotannon tekemistä. Nyrkkisääntönä kannattaa muistaa, että mainostaja kyllästyy yleensä spottiinsa aikaisemmin kuin kuulijat.
Hyvät spotit kestävät suurtakin toistomäärää ja varsinkin, jos ne sisältävät vahvan tarinan. Hyvää konseptia kannattaa hyödyntää ja kehittää samaa tarinaa eteenpäin. Pitkän jatkumon luominen on todettu tehokkaaksi keinoksi radiossa.
Tarjoa kohderyhmää puhutteleva syy toimia
Ehdottoman tärkeää radiomainonnassa, kuten muussakin mainonnassa, on mainoksen kohdistaminen oikealle kohderyhmälle. Radiomainoksen täytyy sopia tyyliltään kanavalle ja puhutella sen kohderyhmää.
Varsinkin pienemmillä kohderyhmäkanavilla mainoksen sopiminen muuhun ohjelmavirtaan on erittäin tärkeää. Pienemmillä kanavilla muusta linjasta selkeästi poikkeava mainos saattaa helposti ärsyttää kuulijaa.
Tärkeää on myös se, että radiomainos antaa kuulijalle syyn ostaa tuote tai palvelu tai esimerkiksi hakea verkosta lisätietoa. Parhaimmillaan kuulija tuntee hyötyneensä mainoksesta.
Kohtaa oikealla hetkellä
Gellerin mielestä hyvä tarina koskettaa vieläkin voimakkaammin, kun sen kuulee oikeassa paikassa. Radiomainonnalla voidaan puhutella monissa tilanteissa; kotona, autossa, työpaikalla, kaupassa, kampaajalla ja kahvilassa.
Radio on kontaktihinnaltaan hyvin kustannustehokas media, joten se on perinteisesti voinut hyvin myös epävarmoina aikoina. Joustavuutensa ansiosta se tarjoaa mainostajalle mahdollisuuden reagoida nopeasti, ja polkaista kampanja vauhdilla eetteriin.
Suomen ongelmaksi radiokentässä Geller väittää sitä, ettei meillä ole pelkästään radiomainontaan erikoistuneita mainostoimistoja. Hänen mukaansa radiomainonnan taso kärsii, kun mainostoimistot ovat enimmäkseen täynnä visuaalisesti ajattelevia ihmisiä. Radiomainonnasta puuttuu glamööri.
Mutta eipä meillä ole pelkästään ulkomainontaan tai aikakauslehtimainontaan erikoistuneita toimistojakaan. Keskittyminen auttaa toki kaivautumaan syvemmälle, mutta laaja-alaisuus opettaa ymmärtämään kokonaisuuksia.