Julia Isoniemi

Lead Strategist/Data Driven Content. Intohimotyöläinen, entinen uutistoimittaja. Rakastaa strategisesti mietittyjä ja merkityksellisiä sisältöjä, jotka tavoittavat yleisönsä. Vapaa-ajalla hehkuttaa liiaksi talvipyöräilyn ja viileässä metsässä patikoimisen ihanuutta.

Yllättävän moni tekee sisältömarkkinointia ilman selkeitä tavoitteita tai kohderyhmiä. Tämä kävi ilmi päättäjätutkimuksesta, johon vastasivat sisältömarkkinointia tekevät markkinointiorganisaatiot. Dagmarin Stories-sisältöyksikön Lead Content Strategist Julia Isoniemi avaa tutkimuksen kahta keskeistä löydöstä.

Sisältömarkkinoinnin johtaminen on yllättävän hajanaista ja huolestuttavan usein suorastaan löysää. Lähes 60 prosenttia markkinointipäättäjistä kertoo tekevänsä sisältömarkkinointia ilman selkeitä tavoitteita, ja yli kolmannes päättäjistä johtaa sisältöjään vailla selkeitä kohderyhmiä.

Tämä oli ensimmäinen silmiin pistänyt löydös sisältömarkkinoinnin Deep Dive -tutkimuksesta, jonka julkistimme helmikuun 18. päivänä yhdessä IAB Finlandin kanssa. Tutkimuksen avulla kartoitettiin markkinoijilta, mitä keinoja ja tavoitteita sisältömarkkinoinnissa on käytössä nyt ja lähivuosina.

Selvityksen mukaan sisältömarkkinointia osataan kyllä käyttää tunnettuuden kasvattamiseen hyvinkin laajalti (91 %). Samoin sisältöjen tehoon luotetaan varsin hienosti asiakaskokemusten ja lojaliteetin vahvistamisessa (74 %).

Alihyödynnetty markkinointivoima

Toinen avainlöydös paljasti, että sisältömarkkinoinnissa on vielä rutkasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Asiakastarpeisiin vastaavaa ja myös liiketoiminnalle lisäarvoa tuottavaa markkinointisisältöä voitaisiin käyttää markkinoinnin strategisena ratkaisuna laajemmin kaikissa eri asiakaspolun vaiheissa. Siitä huolimatta noin kaksi kolmesta tutkimukseen vastanneesta ei käytä sisältömarkkinointia seuraavissa:

  • Ostokokemuksen parantamisessa (esim. suosittelusisällöt, vinkkisisällöt verkkokaupassa). Jopa 63 % kyselyyn vastanneista markkinointipäättäjistä ei käytä sisältömarkkinointia tässä roolissa.
  • Oman datan keräämisessä (esim. oppaat ja webinaarit, ladattavissa yhteystiedot antaen). 67 % ei käytä.
  • Asiakaspalvelun tukena (esim. älykkäät chatbotit, jotka osaavat vastata yleisimpiin kysymyksiin). 72 % ei käytä.

Tutkimus paljasti yhteensä neljä avainlöydöstä. Kohderyhmien ja tavoitteiden puutteen laajuus on niin merkittävä löydös, että pureudumme asiaan syvällisemmin erillisessä blogikirjoituksessa. Muut tutkimuksen löydökset on jäsennelty visuaaliseen ja helposti ymmärrettävään muotoon ladattavaan materiaaliin.

Deep Dive -kyselytutkimus toteutettiin loka–marraskuussa 2020. Vastaajat rekrytoitiin IAB:n ja Dagmarin asiakasrekistereistä. Vastaajia oli yhteensä 46 henkilöä, ja he edustivat monipuolisesti erityyppisiä rooleja, organisaatioita ja toimialoja. Näytteessä korostuivat suuret, yli 250 henkeä työllistävät yritykset.

Vastaajille määriteltiin aluksi sisältömarkkinointi nojautuen IAB Finlandin määritelmään sisältömarkkinoinnin oppaassa.

Sisältömarkkinointi tarkoittaa markkinoinnin muotoa, jossa tuotetaan ja julkaistaan kohderyhmälle erityisen relevanttia ja lisäarvoa tuovaa sisältöä, mikä silti tuottaa markkinoijalle liikevaihtoa. Sisältömarkkinointi on kohderyhmiä puoleensa vetävä pull-strategia toisin kuin perinteinen mainonta, joka on luonteeltaan enemmän push-tyyppistä. Sisältömarkkinointi voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia ratkaisuja:

  • Asiakkaille tuotetut julkaisut, esim. asiakaslehdet​
  • Hakukoneoptimoitu sisältö​
  • Natiivisisällöt​
  • Oppaat​
  • Podcastit 
  • Somesisällöt
  • Tapahtumat
  • Uutiskirjeet, blogit
  • Vaikuttajamarkkinointi, suosittelu- ja testimoniaalisisällöt​
  • Verkkosivut
  • Vinkkisisällöt, How To -sisällöt​
  • Webinaarit​
  • Yritys- tai tuotetarinat, historiikit​

Voit ladata koko Sisältömarkkinoinnin päättäjätutkimuksen pdf-muodossa TÄÄLTÄ.

Haluatko ottaa sisältömarkkinoinnin tehokkaammin käyttöön? Ota yhteyttä: julia.isoniemi@dagmar.fi