25.2.2016 | Sisältömarkkinointi

Some-puuhastelusta myyviin sisältöihin

Ihmiset viettävät enemmän aikaa somessa, ja erityisesti nuorison tavoittaminen perinteisellä markkinoinnilla on yhä haastavampaa. Samaan aikaan Adblockerit rajoittavat mainonnan näkemistä siloittaen selaimet pelkistetyiksi.

Sisältöjen tuottaminen yrityksen omiin somekanaviin ja sitä kautta myös ansaitun median saavuttaminen avaa uusia ovia kohderyhmien tavoittamiseen ja puhutteluun. Se voi myös tukea maksettua mainontaa ohjaamalla ihmisiä eri kanaviin.

Someen astuminen on vielä uutta osalle yrityksistä tai siellä puuhastelu on arassa kokeiluvaiheessa. Moni kaipaa selkeää näyttöä vaikutuksista ja perusteita tekemiselle liiketoiminnan näkökulmasta.

Tähän mennessä sisältöjen vaikuttavuutta on mitattu lähinnä samoilla mittareilla kuin verkkoanalytiikassa. Näiden työkalujen avulla saadaan tietoa muun muassa eri verkkosivujen kävijämääristä ja kävijöiden toiminnasta sivuilla. Verkkoanalytiikan menetelmin ei kuitenkaan voida todentaa sitä, miten sisältöjen kuluttaminen heijastuu verkon ulkopuolisiin liiketoiminnan KPI-mittareihin, kuten kivijalassa tapahtuvaan myyntiin tai trafiikkiin.

Kehittyneellä analytiikalla kiinni myyntivaikutuksiin

Dagmarin analytiikkayksikkö kehittää jatkuvasti sisältöjen vaikuttavuuden mittausta. Sisältöjen tuottamisen yhteys myyntiin on todennettu jo useassa asiakasprojektissa. Projekteissa on tarkasteltu muun muassa sitä, kuinka paljon tai usein yritys tuottaa sisältöä omiin some-kanaviinsa ja miten se heijastuu tuottoon.

Erityyppisten kuva-, video- ja tekstimuotoisten sisältöjen toimivuutta voidaan myös verrata keskenään. Pelkkä sisältöjen määrä ei ratkaise, vaan niiden on aidosti puhuteltava kohderyhmää ja aktivoitava heitä halutulla tavalla. Tavoitteellinen sisältöstrategia on olennainen kannattavien sisältöjen luomisessa.

Haasteena on myös se, miten saada omat kanavat tavoittamaan haluttu kohdeyleisö internetin loputtoman informaatiomassan keskellä. Yrityksillä on mahdollisuus ostaa somessa tuottamilleen sisällöille haluttu määrä yleisöä, mutta myös somen käyttäjät ovat tärkeässä roolissa. Tykkäämällä, jakamalla ja kommentoimalla ihmiset tuovat sisältöjä näkyviksi omalle sosiaaliselle verkostolleen.

Ei ole yhdentekevää, millä sävyllä ja missä yhteydessä sisältöjä jaetaan ja kommentoidaan. Niinpä sisällön nähneen tai siitä aktivoituneen yleisön määrän tarkastelu ei riitä. Oikeanlaisten työkalujen avulla päästään kiinni yrityksestä itsestään ja sen tuottamasta sisällöstä käytävän keskustelun sävyihin – puhutaanko positiivisesti, negatiivisesti vai neutraalisti?

Laadullinen näkökulma täydentää kokonaiskuvaa

Toimiva sisältömarkkinointi vaatii luovuutta, kohdeyleisön ja kanavien tuntemusta sekä kykyä analysoida niistä saatua tietoa. Aiheeseen erikoistuneen tutkimuksen avulla voidaan täydentää analytiikan tuottamaa näkemystä. Näin saadaan ymmärrystä sisältömarkkinoinnin laadullisista elementeistä: Millainen sisältö kiinnittää huomion ja miksi? Millaisia mielikuvia sisältö herättää? Miten se aktivoi kuluttajaa?

Kun sisältömarkkinoinnista halutaan liiketoiminnallisesti kannattavaa, sitä pitää mitata ja analysoida. Datan avulla saadaan faktaa some-tekemisen vaikutuksista – ja voidaan keskittyä luomaan toimivaa sisältöä oikeissa kanavissa.

Veera Kotkavuori

Veera Kotkavuori

Lisää aiheesta