Mobiilisti kulutettava videosisältö on nyt kuuma puheenaihe. Mutta miksi liikkuva kuva puhuttaa markkinointialaa juuri nyt? Tunnistimme Dagmar Storiesissa neljä trendiä, jotka tekevät liikkuvasta kuvasta vahvan markkinointiaseen.
1. Liikkuva kuva valtaa mobiili-internetin
Cisco ennusti viime syksynä, että vuoteen 2020 mennessä yli 80 % kaikesta internet-liikenteestä on liikkuvaa kuvaa. Samainen tutkimus ennusti myös, että kaksi kolmasosaa nettiliikenteestä kulutetaan älypuhelimien ja muiden mobiililaitteiden kautta. Sama ilmiö on nähtävissä myös Suomessa: TNS Atlaksen kyselyn mukaan liikkuvaa kuvaa kulutettiin meillä vuonna 2016 jo enemmän mobiilisti kuin desktopilla. Muutos on ollut nopeaa, sillä vielä viisi vuotta aiemmin videoita kulutettiin tietokoneilta neljä kertaa enemmän kuin mobiililaitteilta.
Nopea muutos johtuu monesta tekijästä. Nettiyhteyksien kasvaneet nopeudet sekä älypuhelinten määrän kasvu ovat olleet avainasemassa. Mielenkiintoinen kysymys on kuitenkin, miksi haluamme kuluttaa videota mieluummin viiden kuin viidenkymmenen tuuman näytöltä?
Yksi selittävä syy on se, että elämme mobiililaitteidemme kanssa käytännössä koko ajan heräämisen ja nukahtamisen välillä. Esimerkiksi valtaosa 18–44-vuotiaista tarkistaa puhelimensa aamulla ennen mitään muuta toimintaa (kyllä, siis jopa ennen vessaan menemistä). Toisaalta, mobiililaite on hyvin henkilökohtainen ja ”tunkeutuu” hyvin lähelle ihmistä ja hänen näkökenttäänsä. Se mahdollistaa siten myös henkilökohtaisen sitoutumisen sisältöön, kun ruutua tuijotetaan vain noin 30 senttimetrin eikä muutaman metrin päästä (kuten esimerkiksi televisiota).
2. Korvaako some-livet lineaarisen television?
Facebook on vuoden aikana lähtenyt vahvasti tukemaan alustansa live-mahdollisuutta. Voisikin kysyä, onko maailman suosituin sosiaalisen median yhteisöpalvelu korvaamassa lineaarisen television suorat lähetykset – tai lineaarisen television kokonaan? On ehkä hieman liian aikaista ennustaa mitään suuntaan tai toiseen, mutta yksi asia on varmaa: ihmisten tarve katsoa tapahtumia suorina lähetyksinä ei ole katoamassa mihinkään.
Jonkinlaisesta muutoksesta kertoo se, että Facebookin suorat lähetykset ovat saaneet niin globaalisti kuin Suomessakin verrattain hyviä katsojalukuja ja kiinnostus on vahvassa nousussa. Hyvänä esimerkkinä käy vaikkapa viime vuoden suositut Anssi Kelan Facebook Live -lähetykset, jotka keräsivät parhaimmillaan kymmeniä tuhansia ihmisiä yhtä aikaa näyttöpäätteiden ääreen.
Toisenlainen esimerkki ihmisten tarpeesta löytää lineaarisesta televisiosta tuttuja katsomisriittejä uusilla kulutusalustoilla ovat erilaiset sarjojen ympärille kehittyneet yhteisöt tai juhlat. Säännöt muistuttavat usein tv:stä tuttuja karttasijoitteluja; ihmiset sopivat keskenään katsovansa vaikkapa yhden jakson viikossa tiettyyn kellonaikaan mennessä, ja uutta ei saa aloittaa ennen tiettyä päivää ja aikaa. Katsominen ei vain tapahdu lineaarisen tv-lähetyksen, vaan suoratoistopalveluiden, kuten Netflixin tai HBO:n, kautta.
3. Tarinankerronta haastaa perinteiset digimainonnan muodot
Mainonnanestosovellusten suosiosta löytyy monenlaista ja erittäin ristiriitaistakin tietoa. Dagmarin oman Digitaalisen median kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas 15–69-vuotiaista suomalaisista käyttää säännöllisesti jotain mainonnanestosovellusta. Lisäksi yli kolmannes voisi harkita käyttöä. Luvut ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla jo kolmatta vuotta.
MAINONNANESTON SOVELLUSTEN KÄYTTÖ
Lähde: Digitaalisen median tutkimus, Dagmar maalis-huhtikuu 2017, n. tuhannen vastaajan kokonaisotos (2 kk), edustaa 15-69 -vuotiaita Manner-Suomessa.
Vaikka luvut voivat vaihdella eri tutkimusten välillä, antavat kuluttajien vastaukset osuvan kuvan siitä, miten relevanttina sisältönä suomalaiset pitävät perinteistä display-mainontaa. Toki, silloin kun se onnistuu sisällössä ja kohdennuksessa, displaykin puolustaa erinomaisesti paikkaansa osana mediasuunnittelua. Trendi on kuitenkin selkeä, ja kuluttajat äänestävät toiminnallaan.
Videoita taas kulutetaan koko ajan kiihtyvällä tahdilla, ja enemmistö videoista on sisältöä, jonka pariin yleisö aktiivisesti etsiytyy eikä yritä estää sen näkymistä. Videolla on myös erittäin suuri tarinankerronnallinen voima, sillä liike kuvassa ja muut tehokeinot ohjaavat meitä fokusoimaan ajatuksiamme sinne, mihin tarinan kertoja haluaa. Tarinat herättävät tunteita, ja tunteet ohjaavat ihmisten toimintaa.
Minun tunteisiini ovat viime aikoina vedonneet vahvasti sellaiset videokampanjat kuin Tanskan TV2:n All That We Share tai viimeisimpänä Kalevala Korun Kesyttämätöntä kauneutta. Molemmat ovat mainontaa parhaasta päästä: sisältöjä jotka kertovat tarinoita ja vetoavat tunteisiin.
4. Vaikuttajat ovat kohderyhmäsi iholla – ja tubessa videoineen
Vaikuttajamarkkinointi ei ole mikään uusi asia, vaikka termistä onkin puhuttu vasta hyvin vähän aikaa. Se mikä vaikuttajamarkkinoinnissa on muuttunut, on itse vaikuttajapersoonat.
Suomalaiset luottavat bloggareiden ja vloggareiden sanaan ja seuraavat heitä ahkerasti. 32 % suomalaisista lukee kotimaisia blogeja joka viikko ja 27 % seuraa kotimaisia tubettajia kuukausittain.
Lähde: Dagmar vaikuttajamarkkinoinnin tutkimus 04/2017
Lisäksi vaikuttajia seurataan heidän somekanavissaan. Vaikuttajapersoonat ovat jo medioita itsessään: he tuottavat sisältöä ja kokoavat yleisöjä niiden ympärille.
Suomalaisten nuorten idolilistan kärjestä ei löydy enää urheilijoita tai näyttelijöitä – sieltä löytyy tubettajia. Kaksi muusikkoa ja kahdeksan idolia, joiden suosio perustuu YouTubessa tehtyihin videosisältöihin. Vastaajat ovat ihan pian jokaisen markkinoijan ydinkohderyhmää, eikä heille kelpaa ihan minkälainen markkinointi tahansa.
Kaipaatko vinkkejä vaikuttavan videomarkkinoinnin rakentamiseen? Ota yhteyttä Dagmar Storiesiin ja sisältöjohtaja Ilari Viippolaan, ilari.viippola@dagmar.fi