Sirpa Toljander

Datalla rikastettuihin ja puhutteleviin sisältöihin keskittynyt sisältöstrategisti. Syttyy oivaltavista ja monikanavaisista sisältökokonaisuuksista. Kuluttaa vapaa-aikansa ahmien selfhelp-kirjallisuutta ja matkustelemalla niin paljon kuin mahdollista.

 

Runsas kaupallinen sisältö on omanlaisensa uhka Facebookin käyttökokemukselle, siksi Facebook haluaa ehkäistä käytön rapautumista. Nuoremmat sukupolvet suosivat vuorovaikutteisempia kanavia, eivätkä ota halutussa mittakaavassa Facebookia omakseen. Muutosten avulla Facebook haluaa viedä kanavaa vuorovaikutteisempaan suuntaan ja parantaa käyttökokemusta.
Facebookin kaupallinen intressi on kasvattaa mainostuottoja. Muutokset heikentävät orgaanista näkyvyyttä ja kasvattavat tarvetta mainonnalle sisällön jakelun tueksi.

Mitä käytännössä tapahtuu:

Algoritmi suosii jatkossa kuluttajien välisiä sisältöjä – siis sisältöjä, jotka saavat kuluttajat keskustelemaan. Mainosrahoitteiset sisällöt eivät katoa feedistä, mutta ”suositeltu julkaisu”-tyyppinen orgaaninen näkyvyys hiipuu. Sisältöjen tukeminen mainonnalla on käytännössä välttämätöntä. Mainonnan kasvava kysyntä johtaa luonnollisesti siihen, että Facebook-mainonta kallistuu.

Mitä Dagmar suosittelee:

  • Kun sisällöntuotantoon investoidaan, sille on turvattava yleisöt. Kaikkien postausten tueksi tarvitaan maksettua näkyvyyttä, jotta sisällöille varmistetaan järkevä tuottosuhde.
  • Määrä kannattaa korvata laadulla: vahvemmat panostukset harvempiin tuotantoihin, joita mainostetaan pidemmän aikaa.
  • Harvempi postaussykli ja mainonnalla yleisön kerääminen pidemmällä ajanjaksolla tarkoittaa sisällöille pidempää elinkaarta: reaktiivisuus ei katoa, mutta lyhytikäisiä ”hyvää naistenpäivää” -postauksia näemme varmasti vähemmän.
  • Koska jokainen postaus on investointi sekä tuotannoltaan että jakelultaan, sisällön tavoitteellisuuden tulee olla tarkkaan mietittyä. Miksi tämä tehdään ja mitä sillä halutaan saada aikaan? Miksi tämä on niin tärkeä, että sen jakeluun kannattaa investoida? ”Postaukset postausten vuoksi” kyseenalaistuvat (kuten toivottavasti jo tätä ennenkin).
  • On pohdittava, kuinka somekisat rakennetaan niin, että ne saavat ihmiset keskustelemaan enemmän. Kilpailut herättävät keskustelua, mutta Facebook on kieltänyt tykkäyksien kalastelun (engagement bait); kisat eivät enää saa olla muotoa: ”tykkää, jaa, tägää” eikä ”mukana”-vastaus osallistumiseen ole sen parempi.

On paljon keinoja aktivoida keskustelua ja parantaa vuorovaikutteisuutta:

  • Yritysten fasilitoimat Facebook-ryhmät ja omat yhteisöt: esim. DriveNow & Friends -kehitysryhmä palvelulle.
  • Vaikuttajien kanavien hyödyntäminen: keskustelu ja kommentointi vaikuttajien kanavissa on lähtökohtaisesti jo aktiivisempaa.
  • Livelähetykset hyvin tehtynä (ja nekin mainonnalla tuettuna).
  • Aktiivisella community managementilla voi tukea näkyvyyttä: hyvin aktiivinen asiakkaiden kommentteihin vastaaminen ja keskusteluttaminen postauksissa voi nostaa orgaanista näkyvyyttä.

Nyt on oiva hetki varmistaa, että somen kotipesä on huolella mietitty. Jos somestrategiassasi on selvät sävelet sille, kenelle somea tehdään, mitä milläkin toimenpiteellä halutaan saada aikaan ja miten sosiaalisen median kokonaisuus budjetoidaan, ole huoleti. Jos taas somestrategiasi kaipaa vielä kirkastusta, mietitään asia yhdessä kuntoon!

 

Ota yhteyttä somesuunnittelijaasi tai allekirjoittaneeseen: sirpa.blomqvist@dagmar.fi