Hesarin artikkelissa 15-vuotias teini totesi, että kukaan ei käytä enää IRC-Galleriaa. Onko näin?Matias: IRC-Gallerian kävijämäärät on pudonneet tosi kovasti, mutta näyttää siellä vieläkin vierailevan noin 300 000 selainta viikkotasolla. Eli kyllä siellä joku käy.
Lassi: Oma hypoteesini on, että uusia rekisteröityneitä kävijöitä tulee nykyisin vähemmän. Nykynuoret aloittavat suoraan esimerkiksi Facebookilla, ja toisessa päässä nämä Galtsun kulta-aikojen ahkerat käyttäjät alkavat jo ikänsäkin puolesta kasvaa ulos palvelusta.
Facebookilla sanotaan olevan jo lähes 2 miljoonaa suomalaista käyttäjää.
Kuinka moni käyttää fb:tä oikeasti aktiivisesti ja miten aktiivikäyttö määritellään?
Matias: Facebook itse mittaa aktiiviseksi kävijäksi sellaisen, joka on käynyt palvelussa viimeisen kuukauden aikana. Toisaalta, heidän mukaansa palvelussa käy 1,3 miljoonaa suomalaista päivittäin.
Lassi: Komppaan Matiasta. Facebookiin rekisteröityneiden suomalaisten määrä alkaa tasaantua hieman yli 1,8 miljoonaan, joulun jälkeen oli jopa hieman pudotusta rekisteröityneiden määrässä.
Joko yli 55-vuotiaat ovat löytäneet fb:n?
Matias: Tällä hetkellä näyttää siltä, että palvelua käyttää noin 200 000 yli 55-vuotiasta.
Lassi: Kyllä niitä löytyy jo, mutta sieltä se suurin kasvuvarakin vielä löytyy.
Miksi fb-bannerimainonta toimii monien mielestä paremmin kuin muu bannerimainonta?
Matias: Facebook-mainonnalla saadaan kiinni ihmisiä siinä tilanteessa, jolloin he eivät vielä hae aktiivisesti tietoa. Kun siihen lisää kohdennettavuuden, saadaan enemmän tehoja irti kuin normaalissa bannereiden pyörittelyssä.
Lassi: Onhan fb:ssä oma suosittelu- ja viraalielementtinsä, mikä mahdollistaa viestin leviämisen nopeasti kaverilta kaverille, mutta paljon on myös ollut puhetta siitä kuinka paljon vaikkapa fanien ja liketysten määrän voidaan katsoa hyödyttävän yritystä. Enemmän ei ole aina parempi, laatukontaktit määräävät.
Millä kriteereillä fb-mainontaa voi rajata?
Matias: Ikä, sukupuoli, paikka, kiinnostuksen kohteet, kavereiden kiinnostuksen kohteet, koulutus, parisuhde, kielet, työpaikat.
Mikä on BranchOut?
Lassi: ”Facebookin LinkedIn”, johon on vielä lisätty esim. Foursquaresta tutut badget porkkanaksi. Eli verkostoitumalla yhä useamman ihmisen kanssa ja suosittelemalla ystävääsi ansaitset lisää statusta yhteisössä.
Paljonko LinkedInillä on suomalaisia käyttäjiä?
Matias: Ehkä noin 100000-150000
Miten mainosmahdollisuuksia LinkedIn tarjoaa?
Lassi: Ainakin banneripaikkoja, sponsorointeja, kyselyjä, sähköpostisuoria, rekryjä..
Onko Suomessa tehty yhtään menestyksekästä markkinointikampanjaa Twitterin avulla?
Lassi: Mikään ei ole ainakaan ylittänyt suurempaa uutiskynnystä.
Kriittisimpien mielestä sosiaalinen media on pelkkää puuhastelua, jolla ei kasvateta merkittävästi myyntiä. Löytyykö suomalaisia myyntimenestystarinoita?
Matias: Esimerkiksi Silja Line on saanut myyntiä tarjouksilleen, mutta omasta mielestäni sosiaaliset yhteisöt eivät ole mikään myyntikone vaan brändinrakennuskone, joka luo sitä kautta myyntiä.
Lassi: Samaa mieltä, sosiaalisten medioiden avulla voidaan rakentaa ja vahvistaa asiakassuhdetta sekä tiedottaa reaaliaikaisesti uusista jutuista, jotka voivat sitten johtaa suoraan myyntiin. Eikä esimerkiksi Munamiehen noin 140 000 fb-fania ja sen ympärille rakennettu hype nyt ainakaan pienennä Putouksen katsojalukuja.
Mikä on Quora ja pitääkö markkinoijan tuntea sekin?
Jake: Kysymys-vastauspalsta, jota ylläpidetään käyttäjiensä toimesta. Mielenkiintoisia kysymyksiä ja vastauksia aiheista, joita monesti ehkä miettii mutta ei tiedä keneltä kyselisi. Potentiaalia on, koska palvelussa näkee myös mitä kysymyksiä kaverit seurailevat ja mihin he ovat vastailleet.
Onko maailmalla nousemassa jokin uusi verkkopalvelu, josta povataan Suomeenkin pian kuuminta hottia?
Jake: Facebook Places ja Google Goggles. Ne eivät ole sinänsä mitään superuusia, mutta tulossa Suomeen lähiaikoina. Molemmat toimijat ovat järkälemäisiä ja kiinni vahvasti käyttäjiensä arjessa, joten molemmilla on mahdollisuus muuttaa hyvin nopeasti suuren ihmisjoukon käyttäytymistä.
Twitter voi olla myös (jälleen kerran) tulevaisuuden hitti. Amerikassa Twitter on onnistunut levittäytymään teknologiaväen lisäksi osaksi tavallisten ihmisten arkea. Amerikkalaiset katsovat tv:stä ohjelmia ja käyttävät samaan aikaan Twitteriä; esimerkiksi kaikissa LIVE-tapahtumissa, kuten Super Bowl ja uuden ajan tv-ilmiöissä, kuten Glee. Ja markkinoijat pyrkivät tähän yhdistelmään tietysti mukaan. Twitteriä kehitetään koko ajan eteenpäin; uusin versio on yhä kaupallisempi ja mainostajille ystävällisempi. Kansainvälisten ohjelmakonseptien tai suurten urheilutapahtumien kautta Twitter voi hyvinkin nopeasti nousta Suomessa.
Nousiko mieleesi uusi kysymys, johon toivoisit asiantuntijoiltamme tiukkaa faktaa tai valistunutta visiota? Lähetä se osoitteeseen nina.almi(at)dagmar.fi
Julkaisemme vastauksia yleisesti kiinnostaviin kysymyksiin säännöllisin väliajoin.