7.9.2017 | Sosiaalinen media

Mihin menet, Twitter – ja pitäisikö minun tulla kanssasi?

Twitter on 11-vuotias varhaisteini. Ja näin vain on päässyt käymään, ettei se saa ylistystä energiastaan tai tuoreista ajatuksistaan, vaan tuntuu jäävän nuorempiensa varjoon. Facebook imee monet tulovirroiksi muutettavat ideat, Jodel tai joku muu uusi kanava tempaa mukaansa nuoret, ja livevideotkin on otettu toisaalla haltuun ketterämmin.

 

Hyvääkin on. Mielenkiintoinen avaus oli elokuussa julkistettu BuzzFeedin ja Twitterin yhteisprojekti, päivittäinen live-aamu-tv-lähetys, jonka tuottaa milleniaalien suosima Buzzfeed ja lähettää Twitter. Maailman mittakaavassa Twitteriin on tullut uusia ominaisuuksia – esimerkiksi livevideoiden streamaus ja yksityisviestittely ovat sujuvoituneet – mutta Suomessa älypuhelintaan näppäilevän käyttäjän näkökulmasta uudistukset ovat jääneet valjuiksi tai jopa olemattomiksi.

Twitter ei ole onnistunut taklaamaan suurinta heikkouttaan, kanavan valtavan sisältömäärän sekavuutta. Sisältöjä fiksusti jaotteleva Tweetdeck auttaisi desktop-käyttäjiä, mutta Twitterille tavanomaisempia mobiilikäyttäjiä, markkinoijan kohderyhmiä, sekasotku ärsyttää. Keskusteluihin ei ehdi helpolla mukaan, joten harva jaksaa yrittää enää keskustella järkeviä.

Keskustelemisen sijaan tärkein saavutus Twitterissä tuntuu olevan, jos laukaisee ilmoille tviitin muodossa nasevan sutkautuksen, joka kerää kadehdittavan määrän uudelleentviittauksia. Donald Trumpin tviitit vetävät kanavalle valtavia määriä kiinnostuneita, mutta kriitikoiden mukaan Twitter ei osaa valjastaa Trump-ilmiötä taloudellisesti hyödykseen. Twitteriä kritisoidaan myös rehottavan vihapuheen, valetilien ja bottien takia.

Kannattaako siis Suomessa markkinoijan enää ollakaan Twitterissä, kun suuri yleisökin kyseenalaistaa laajalti kanavan kyvyt ja voimat?

Kannattaa – mutta aktiivisen kampanjoinnin, mainostamisen tai esimerkiksi sisällöillä markkinoinnin sijaan Twitterissä kannattaa sovitella viestintähattu päähän. Twitter ei ole ehkä koskaan ollutkaan strategisen markkinoinnin, vaan reagoivan viestinnän kanava.

Voit nimittäin suunnitella Twitter-kampanjan, mutta riski on iso, ettei kukaan lähde mukaan. Twitterille on luonteenomaista, että positiivisetkin kohut ja gatet syntyvät yleisöstä lähtien, yllättäen ja kuin itsestään. Näin kävi esimerkiksi Felix-ketsuppibrändin #EiHaittaaMeitä-tapauksessa, muistatko?

Helsingin poliisin vuorokauden mittainen Twitter-maraton pääkaupungin kesäperjantaista oli toki onnistunut strateginen kampanja, mutta tehtävien avoin raportoiminen oli viestintää, ei markkinointia. Niin, väliäkö sillä, kumpaa se oli, mutta kun suunnittelet läsnäoloasi Twitterissä, kanavan perimmäisen luonteen tunnistaminen olkoon ykkösenä tehtävälistallasi.

Kun olet Twitterissä, ole läsnä. Vastaa kohderyhmäsi kysymyksiin, osallistu keskusteluun. Kuuntele, ole aito, reagoi, puhu kuin ihmiselle ja siten puhuttele. Hädän hetkellä muista, että television ja Twitterin suhde on yhä lämmin: esimerkiksi Linnan juhlat ja Euroviisut rakastavat Twitteriä, kuten myös oikeat uutistapahtumat. Niiden aikana Twitter näyttää voimansa perinteisen median tukena ja haastajana.

Jätä siis ajastetun hajuiset tviitit ikuisten luonnosten laatikkoosi ja harkitse tarkkaan luovan tuottajasi ideoita, joissa ”porukka aktivoidaan Twitterissä”. Siihen on muita, parempia keinoja.

Julia Isoniemi

Julia Isoniemi

Creative Producer, intohimotyöläinen, entinen uutistoimittaja. Rakastaa strategisesti mietittyjä ja merkityksellisiä sisältöjä, jotka tavoittavat yleisönsä. Vapaa-ajalla hehkuttaa liiaksi talvipyöräilyn ja viileässä metsässä patikoimisen ihanuutta.

Lisää aiheesta