Markku Koistisen ura alalla alkoi jo varhain; mitäpä muuta teatterinomistajan lapset olisi laitettu tekemään kuin repimään ovella lippuja ja siivoamaan. Vuonna 1974 työ kokopäiväistyi ensimmäisessä omassa elokuvateatterissa Kouvolan Kuvaportissa, 10 vuoden kuluttua Koistinen muutti Helsinkiin Kinoston palvelukseen ja perusti Mäkelän serkusten kanssa Finnkinon. Kun Finnkino myytiin Rautakirjalle, hän siirtyi UIP:n toimitusjohtajaksi, josta palasi yhdeksän vuoden jälkeen takaisin Finnkinoon.
– Olemme Finnkinon sisällä oma pieni organisaatiomme, joka vastaa elokuvien maahantuonnista ja markkinoinnista, emme elokuvateatterimainonnasta. Silloin kun markkinoidaan elokuvaa, kyse on maahantuojan tekemästä mainonnasta. Finnkinon teatteripuolen mainonta taas on enemmän place and time -tyyppistä eli puhutaan näytösajoista ja -paikoista, markkinoidaan sarjalippuja, lastensunnuntaita, superpäiviä tai muita vastaavia tapahtumia elokuvateattereissa.
Finnkinon teattereissa Suomessa on joka viikko keskimäärin 3-6 elokuvaa ensi-illassa.
– Jokainen täytyy myydä, ja jokainen filmi yrittää ottaa paikkansa. Siinä on välillä huisketta ja hurjia tilanteita, että kaikki saadaan kohdalleen.
Esitysneuvottelujen jälkeen luovutetaan elokuva-avain
Elokuvateatterin ja maahantuojan välillä käydään joka maanantai neuvottelu. Maahantuoja kehuu omaa elokuvaansa ja haluaa sille ison salin, teatterinpitäjä taas saattaa arvioida sen vain sadan paikan arvoiseksi. Sitten neuvotellaan ja väännetään kättä salin koosta, näytösajoista ja esitysehdoista. Ja sama vääntö uusitaan seuraavana maanantaina.
Ennen digiaikaa neuvottelujen jälkeen alkoi melkoinen rahtaus, kun isoja kelanauhoja ryhdyttiin siirtelemään paikasta toiseen. Nyt teatteriin toimitetaan kovalevy, josta elokuvatiedosto ladataan teatterin serverille.
– Kun näytösajat ja päivämäärät on sovittu, tilaamme avaimen. Netin kautta kohdennettava avain avaa tiedoston näytettäväksi projektorilla sovituksi ajanjaksoksi.
Teattereissa on tietokoneohjelma, johon syötetään eri salien elokuvien näytösajat, samoin kuin niiden yhteydessä esitettävät mainokset ja trailerit. Kun maanantaisen bisnesneuvottelun tuloksena elokuva päätetään siirtää esimerkiksi suuremmasta pienempään, muutos onnistuu nyt tietokonetta näpyttelemällä. Mutta ei keloista vielä ole kokonaan päästy eroon.
– 35-millistä filmiä on Suomessa vielä aika monessakin teatterissa, mutta sen käyttö vähenee huimaa vauhtia. Veikkaan, että ensi vuoden lopussa niitä ei enää ole.
Elokuvien elinkaaret ovat lyhentyneet
Digitaalisuus on tuonut teattereille huomattavasti laajemmat mahdollisuudet ohjelmoida teatteri. Ennen kopiot olivat kalliita ja niistä oli aina pula, niinpä pienempi maaseututeatteri esitti keskimäärin vain yhden filmin viikossa, ehkä sunnuntaisin jonkin lastenelokuvan. Nyt edullisia digitaalisia kopioita riittää, joten samainen teatteri voi esittää viikoittain jopa 5–6 eri elokuvaa.
Samalla kun tarjonta on lisääntynyt elokuvien elinkaaret ovat lyhentyneet.
– Vielä kaksi vuotta sitten kun oli iso ensi-ilta, Suomessa saatettiin ottaa 50 kopiota, nyt vastaavasta filmistä digikopioita otetaan sata tai enemmänkin. Samalla elokuvateatterikenttä ajetaan läpi huomattavasti nopeammin. Pienetkin paikkakunnat hyötyvät valtakunnallisesta mainonnasta.
Ennen videon tuloa ajettiin paljon uusintoja; Tuulen viemää pyöri vuosikausia ja Bondit putkahtivat ohjelmistoon joka kesä.
– Elokuvan elinkaari on nyt yhdestä viikosta kahdeksaan, kymmeneen viikkoon. Vielä jokin aika sitten kestohitti saattoi kestää puolikin vuotta. Poikkeuksia on, esimerkiksi Kuninkaan puhe pyöri täällä Helsingissä ainakin puoli vuotta.
Ensi-ilta samanaikaisesti ympäri maailman
USA:ssa elokuvien pääsesonki alkaa toukokuussa koulujen lukukausien vaihtuessa ja lomien alkaessa. Kaikki studiot tuovat silloin markkinoille omat kassamagneettinsa. Niiden ensi-illat ovat nykyisin myös Suomessa samoihin aikoihin.
– Tämä johtuu hyvin pitkälti piratismista; leffat leviävät nopeasti piraattimarkkinoille ja netin kautta koteihin. Studiot menettäisivät paljon rahaa, jos jäisivät odottamaan esimerkiksi Suomen sesonkiaikaa. Siksi ensi-illat ovat kasaantuneet touko-heinäkuulle.
Samanaikainen ensi-ilta asettaa omat haasteensa silloin, jos elokuva valmistuu USA:ssa esimerkiksi tiistaina ja se pitäisi esittää suomeksi käännettynä ja tekstitettynä perjantaina.
Suomalaisten katselumieltymykset poikkeavat jonkin verran amerikkalaisesta; eurooppalaisen elokuvan osuus on meillä noin 25-30 prosenttia, kun taas Yhdysvalloissa ei-angloamerikkalaisten elokuvien osuus on alle 5 prosenttia.
Tv-mainontaa, teatteri- ja verkkonäkyvyyttä
Nuoriso on edelleen suurin elokuvateattereissa kävijöiden ryhmä, toisen suuren ryhmän muodostavat lapsiperheet, joille on ryhdytty yhä enemmän tekemään lastenelokuvien sijaan koko perheen elokuvia.
Studiot ryhtyvät jo hyvissä ajoin kertomaan tulevista tuotannoista, joten aktiivinen katsojakunta tietää jo puoli vuotta aiemmin mitä on luvassa. Suomessa toteutettavaa markkinointia varten maahantuojat saavat mainosmateriaalia studioilta.
– Ostamme trailerit, tekstitämme ne, saatamme elokuvateattereihin ja valvomme, että ne esitetään. Trailerien lisäksi tehdään vähintäänkin julisteet, joita painatetaan. Jos mennään oikein matalalla, käytetään originaaleja.
Mediamainonnassa printtimedian osuus on kutistunut todella pieneksi.
– Elokuva-ala taisi olla vielä 70- ja 80-luvulla Helsingin Sanomien toiseksi suurin mainostaja. Nyt televisio on tärkeä. Hyvin paljon on myös siirrytty internetiin ja myös ulkomainonnan osuus on kasvava.
Haastavinta elokuvien markkinoinnissa ei Koistisen mielestä ole raha tai sen puute, vaan
määrä. Pienellä markkina-alueella yleisöllä ei aina ole aikaa löytää hyvääkään filmiä, kun se jo
poistuu ohjelmistosta.
– Eniten harmittaa se, että teet hyvälle elokuvalle hyvän kampanjan ja silti yleisö ei löydä sitä. Esimerkiksi helmikuussa kaikki Oscar-elokuvat ovat päällä, jolloin tarjolla on hyvinkin 10-20 samantyyppistä elokuvaa samantyyppiselle kohdeyleisölle, jolloin aina joku jää jalkoihin.
Oscar-voitto ei aina välttämättä lisää katsojamääriä, mutta toisinaan se voi herättää elokuvan uuteen eloon. Esimerkiksi Forrest Gump tuli ensi-iltaan jo syksyllä, mutta keräsi Oscarien jälkeen yleisöä vielä toisen mokoman. Ystävien suosituksilla on silti enemmän merkitystä kuin esimerkiksi kriitikon tähtösillä.
Elokuvan kokemisen muodot lisääntyvät
Digitalisoituminen on avannut mahdollisuuksia laventaa elokuvateatterien tarjontaa. Formula-kisojen esittämistä ei jatkettu kokeilujen jälkeen, sen sijaan ooppera on vetänyt menestyksekkäästi katsojia usean vuoden ajan useammalla paikkakunnalla. Samoin konserttiesitykset, kuten Robin Williamsin keikka ja Phantom of the Operan 25-vuotisjuhlaesitys.
Mobiilinetin käytön nopea kasvu älypuhelimien lisääntyessä on tuomassa myös elokuvamaailmaan uusia palveluja. Monia niistä on hyödynnetty jo maailmalla. Esimerkiksi elokuvateatteriin sisään tullessa ohjelmisto on käytettävissä mobiilisti. Finnkino on parhaillaan tekemässä mobiililippua, jonka voi tilata kännykällä ja näyttää vahtimestarille.
Television digitalisoituminen on tuonut lisää kanavia ja mahdollisuuksia elokuvakokemuksiin. Suurenevat ruudut, 3D-televisiot ja elokuvien tilauspalvelut lisäävät kiinnostusta. Koistinen uskoo, että tulevaisuus tuo tullessaan yhä lisää elokuvan katsomismahdollisuuksia. Alalla seurataankin kiinnostuksella aikaikkunoita.
– Nyt elokuvan saa ensi-illan jälkeen 3-4 kuukauden kuluttua videolla, siitä puolen vuoden kuluttua maksu-tv:stä ja siitä vuoden päästä maksuttomasta tv:stä. Näitä aikaikkunoita tulee varmasti lisää ja myös erihintaisia. Tekniikka mahdollistaa asioita, mutta tarina ja sen kertominen tulevat pysymään pääosassa myös tulevaisuudessa.
Eikä teatterienkaan vetovoima ole hiipumassa.
– Elokuvien katsominen teatterissa on sosiaalinen tapahtuma, siksi elokuvateatteri säilyttää tulevaisuudessakin asemansa. Meneväthän ihmiset aina välillä ravintolaankin ja antavat toisen tehdä ruokaa, vaikka sitä voisi tehdä kotonakin. Eivätkä 15-vuotiaat nuoret halua jatkossakaan viettää lauantai-iltaansa kotisohvalla vanhempiensa kanssa.
Markku Koistisen vinkit
pukinkonttiin: Finnkinon sarjalippupaketti ja Kung Fu Panda 2
teatteri-iltaan: Girl With A Dragon Tattoo ja Varasto