Mitä isompi verkkosivusto, sitä enemmän aikaa, rahaa ja hampaiden kiristelyä uudistus vaatii. Miksi sitten lopputulos ei kaiken jälkeenkään usein tunnu palvelevan tarkoitustaan? Tässä muutamia asioita, jotka verkkosivu-uudistuksessa voivat mennä pieleen.
1. Aloitat ulkoasusta
Älä ymmärrä väärin – visuaalisuus on tärkeää, ja upealla ulkoasulla voi inspiroida, innostaa ja herättää kiinnostuksen. Mutta taloakaan ei maalata, ennen kuin perustukset ovat paikoillaan. Liian usein verkkosivu-uudistus aloitetaan vertailemalla erilaisia layout-ratkaisuja, fontteja ja kuvia ennen kuin sivuston perusrakenteelle ja käytettävyydelle on uhrattu ajatustakaan. Ulkoasun sijaan uuden sivuston suunnittelu tulisi aloittaa käyttäjäkokemuksesta: miten kävijä liikkuu sivustolla? Miten hän löytää sieltä etsimänsä? Millainen rakenne palvelee eri kohderyhmiämme parhaiten? Kun rautalankamalli on selvillä, voidaan luovuus päästää kukkimaan.
2. Siirrät vanhan sisällön sellaisenaan uudelle sivustolle
Mitä vanhempi sivusto, sitä varmemmin se muistuttaa tietopankkia, jonne on vuosien varrella kasattu valtavia määriä sisältöä, alasivuja ja ladattavia tiedostoja. Usein tuloksena on hankala viidakko, josta relevanttia sisältöä ei löydä sen paremmin käyttäjä kuin hakukonekaan. Sisällöntuotanto on verkkosivuston luomisessa sekä tärkein että vaikein osa, ja koskaan ei pitäisi valita ”helppoa” tietä, jossa vanhan sivuston sisältö siirretään sellaisenaan uuteen alustaan. Sivustouudistuksessa myös sisällön – ja ennen kaikkea sen – tulisi uudistua. On turha säilyttää sivustolla ”varmuuden vuoksi” alasivuja, joissa kukaan ei käy. Yrityksesi painettu esite ei ole 1000-sivuinen kokoelma kaikesta viimeisen kymmenen vuoden aikana tuotetusta materiaalista – miksi verkkosivustosikaan olisi sellainen?
3. Unohdat seurannan
Valitettavan usein sivuston seuranta hoidetaan upottamalla seurantakoodi sivupohjaan – ja unohtamalla sen jälkeen koko asia. Hyvä sivustoseuranta on kuitenkin aina räätälöity sivuston mukaan, ja se vastaa muun muassa näihin tärkeisiin kysymyksiin: Millaiset kävijät toteuttavat eniten sivustollemme asetettuja tavoitteita? Mistä lähteistä saamme laadukasta liikennettä? Miten mainontamme verkossa toimii? Miten sivustomme toiminnallisuuksia, kuten hakutoimintoa, käytetään? Sivustoseuranta on hyvä tehdä kunnolla heti sivustouudistuksen yhteydessä, sillä vain analytiikkadatasta saamme todellista tietoa siitä, miten uusi sivusto toimii, ja miten sitä tulisi kehittää.
4. Et vastaa kysymykseen ”miksi”
Yritykselläsi on tähän asti ollut verkkosivusto. Mitäpä jos tuottaisit seuraavaksi verkkopalvelun? Kysy siis itseltäsi, miksi sivustosi on olemassa, ja mitä lisäarvoa se tarjoaa käyttäjälle. Kukaan ei tule sivustollesi vain katselemaan mainosbannereita. Toimiva verkkopalvelu vastaa aina johonkin tarpeeseen – oli se sitten ajanviete, tiedon etsiminen tai ostosten tekeminen.
5. Kehittäminen loppuu julkaisuun
Sivusto on vihdoin livenä – se siitä? Yleinen virhe on yrittää tehdä kaikki mahdollisimman täydelliseksi ennen julkaisua, ja julistaa sivusto valmiiksi heti kun ”julkaise”-nappia on painettu. Kuitenkin vasta julkaisun jälkeen sivusto joutuu todelliseen testiin. Toimiiko se niin kuin oli tarkoitus? Löytävätkö käyttäjät sinne, ja miten he liikkuvat siellä? On paljon haitallisempaa unohtaa julkaisun jälkeinen seuranta ja kehittäminen, kuin julkaista jotain hieman keskeneräisenä. Hyvä sivusto ei ole koskaan ”valmis”, ja sivuston – tai osia siitä – voi hyvin antaa käyttäjien arvioitavaksi jo beta-vaiheessa. Tärkeintä on, ettei kehitys pysähdy.
Onko sivustosi uudistumassa? Anna meidän auttaa. Lue lisää verkkopalvelukehityksen palveluistamme täältä.