60 prosenttia suomalaisista käyttää opastavaa mediaa viikoittain

Opastava media on syntynyt perinteisen hakemistoalan kehityksen kautta.

– Teknologinen kehitys on tarjonnut yhä monipuolisempia välineitä niin hakemistojen käyttöön kuin yhteys- ja palvelutietojen hakemiseen. Medioiden monipuolistuminen on synnyttänyt uuden mediaryhmän, opastavan median, selventää toimitusjohtaja Kallio.

Yli 2 miljoonaa suomalaista käyttää opastavaa mediaa työssään

Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa laajasti opastavan median käyttöä työssä.

– Perinteisesti median käyttöä selvitetään päättäjien näkökulmasta, me halusimme selvittää käyttöä laajemmin työkäytössä, tarkentaa tutkimuspäällikkö Tomi Härmä.

Peräti 54 prosenttia suomalaisista kertoi käyttävänsä opastavaa mediaa työhönsä liittyvissä asioissa. Vaikka käyttö on yleisempää johtajilla ja ylemmillä toimihenkilöllä, on suurin osa työkäyttäjistä työväestöä ja alempia toimihenkilöitä. Työkäytön osalta sähköiset kanavat (internetpalvelut ja numerotiedustelu) nousevat painettujen hakemistojen ohi.

Sähköisten palvelujen suosio kasvaa – puhelinluettelo vielä käytetyin

Tällä hetkellä käytetyin ja tunnetuin opastava media on puhelinluettelo. Myös kysyttäessä eri medioiden hyödyllisyyttä nousivat kärkeen puhelinluettelo, numerotiedustelu sekä internetin hakukoneet. Lähes puolet vastaajista arveli lisäävänsä internetissä toimivien yhteystietopalveluiden käyttöä, noin 19 prosenttia uskoo lisäävänsä  tekstiviestipalveluiden ja 18 prosenttia numerotiedustelun käyttöä. Painettujen hakemistojen käyttöä selvästi suurempi osa arveli vähentävänsä kuin lisäävänsä. Nuoremmat sekä johtajat ja ylemmät toimihenkilöt arvelivat eniten vähentävänsä painettujen hakemistojen käyttöä.

– Hyödyllisyyttä ja muutosta tarkasteltaessa voidaan numerotiedustelulle ja internetissä toimiville yhteystietojen etsintään tarkoitetuille palveluille ennustaa hyvää tulevaisuutta, kiteyttää Härmä.

Puhelinluettelojen eroja ei tiedosteta

Lähes kolmannes suomalaisista tietää, että samalla alueella ilmestyy nykyään useita puhelinluetteloita. Tuloksessa ei ollut alueellisia eroja, vaikka joillain alueilla asiaa on käsitelty medioissa selvästi enemmän. Kysyttäessä, minkä luettelon kuluttajat aikovat tulevaisuudessa säästää, nousee kuluttajien mielessä esiin paikallisen puhelinyhtiön merkitys puhelinluettelon julkaisijana, vaikka julkaisija ei enää monellakaan alueella ole se perinteinen oma puhelinyhtiö. Vain vajaaa viidennes kuluttajista on huomannut alueella jaettavien luetteloiden välillä eroja, joista useimmiten mainitaan luettelon laajuus ja kuluttajille tärkeät karttasivut.

– Puhelinluetteloiden osalta muutokset jakelussa ja tuotteiden kehittäminen ovat avainasemassa. Kuluttajat kokevat ne edelleen erittäin hyödyllisiksi, mutta ennustavat silti vähentävänsä niiden käyttöä. Tutkimus osoittaa selvästi, että eri puhelinluettelojen eroja ei ole vielä tiedostettu, painottaa Härmä.

Matkapuhelinten yleistyttyä on opastavan median käyttömotiiveista suosituimmaksi noussut matkapuhelinnumeron etsintä; puolen vuoden sisällä nimelle numeroa on etsinyt 56 prosenttia vastaajista ja tuntemattomalle numerolle omistajaa 45 prosenttia suomalaisista. Seuraavaksi eniten opastavaa mediaa on käytetty tiedon etsimiseen yritysten aukioloajoista, tietyn toimialan yrityksistä sekä yritysten käyntiosoitteista.

Opastava media 2006 -tutkimus

Tutkimuksen on toteuttanut Mediatoimisto Dagmar ja siihen haastateltiin tuhatta 15-74-vuotiasta suomalaista tammi-helmikuussa 2006. Tutkimus selvitti suomalaisten mediakulutusta opastavan median parissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös kuinka suomalaiset käyttävät opastavaa mediaa työssään.

Tutkimuksen kenttätyön toteutti tutkimustoimisto IROResearch Oy. Suunnittelusta ja analysoinnista vastasi Dagmarin Market Intelligence.