Kolamon mielestä case-esimerkeissä haasteena oli konkreettisten oppien vähäisyys.
– Myös digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä verkkokaupan hallinta tai yhdistäminen fyysiseen jakelutiehen tuntuu olevan vasta pilke monen vähittäiskauppiaan silmäkulmassa.
Toisaalta hän piti erittäin positiivisena sitä, että digitaalisten kanavien strategista roolia omassa liiketoiminnassa sentään jo pohditaan paljon.
– Maailma on muuttunut, ja mitä vaikeampaan tuotekategoriaan mennään, sitä enemmän ostaja tietää tullessaan myymälään.
Mihin kaikkeen muutos vaikuttaa? Onko tulevaisuuden myyjä enemmän elämysten tuottaja ja hyvien kauppojen vakuusmies kuin teknisten yksityiskohtien asiantuntija? Tuleeko kivijalkakaupasta showroom, brändinrakentaja ja jakeluterminaali?
– Tähän antaa viitteitä meille Suomeenkin muun muassa Nokian ja Sonyn voimin rantautunut concept store -ilmiö, joka vetää kaiken huomion yhden brändin tarjonnalle, arvioi Kolamo.
Missä viipyvät elämyksellisemmät kauppakonseptit?
Erikoistavarakaupan on helppo profiloitua ja tuottaa kohdennettuja elämyksiä myymälöissä. Mutta miten erottua sekatavarakaupassa tai markkinassa, jossa kilpailutilanne lähestyy saturaatiopistettään ja kuluttaja on opetettu jahtaamaan toinen toistaan halvempia hintoja?
– Suomen kauppa on toiseksi tai kolmanneksi tehokkainta maailmassa. Silti ihmetyttää, miksi meille ei vielä ole rantautunut elämyksellisempiä kauppakonsepteja tai digitaalisia palveluratkaisuja. Olemmeko tottuneet ostamaan myymäläsuunnittelunkin halvalla? Emmekö tunne asiakkaitamme riittävän hyvin? Emmekö uskalla erottua? Tyydymmekö edelleen huokailemaan, että Suomi on pieni markkina ja odottamaan, että kilpailijoilta loppuu kate hintasirkuksen pyörteissä?
Kolamo ymmärtää, että kalliin työvoiman maassa kaikkia yksityiskohtaisimpia massarakennelmia ja esillepanoja ei voida toteuttaa.
– Jäljelle jäävät kuitenkin erilaiset digitaaliset mahdollisuudet, kilpailijoita parempi asiakasymmärrys, vetovoimaiset konseptit ja ostopäätösprosessiin kiinnitetty markkinointi, joka oikeasti lunastetaan myymälässä. Ja entä jos kysyisimme asiakkaiden toiveita ja odotuksia ja seuraisimme megatrendejä, jotta osaisimme ennustaa myös tulevaa?
Onnistuminen kaiken muutoksen keskellä edellyttää entistä tiiviimpää ja avoimempaa yhteistyötä. Esimerkiksi Kesko on jakanut omat yhteistyökumppanuuteensa kolmeen tasoon: strategisiin, taktisiin ja operatiivisiin kumppanuuksiin.
– Oli ilahduttavaa kuulla Keskon Lasse Mitrosen kertovan, että heille strateginen kumppanuus tarkoittaa todellista pitkäaikaista kumppanuutta, myös yhteisiä ylä- ja alamäkiä. Taktinen kumppanuus vastaa enemmänkin perinteistä mallia – esimerkiksi kampanjointia. Operatiivisella tasolla ei paljon juhlita, ostetaan ja myydään eikä muusta sovita. Silloin täytyy miettiä muita vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Ylitä kuninkaasi odotukset
Kauppa kilpailee kuluttajan ajasta ja rahasta erilaisten vapaa-ajanviettotapojen kanssa. Koska tämän päivän ihmiset haluavat itse päättää, miten käyttävät aikansa, on sunnuntaiaukiolojen vapautuminen lähitulevaisuutta.
Sijainti ja hintataso ovat kuluttajille edelleen tärkeitä, mutta ne tuntuvat olevan monelta osin kunnossa.
Kolamon villin arvauksen mukaan se, joka onnistuu tuomaan lisäarvoa asiakkailleen oivaltavien lisäpalveluiden, elämyksellisten asiointikokemusten ja digitaalisten kilpailuetujen hyödyntämisen kautta, voi edustaa seuraavaa voittajapolvea kaupan maailmassa.
– Ja jaksan uskoa, että jonain päivänä löytyy minullekin tarkoitettu ostospaikka category killer ja concept store –mallien välimaastosta – kaupan Minun Soneraa odotellessani. Erikoistumisen ja erilaistumisen ei tarvitse olla hifistelyä. Riittää kun tietää, mitä asiakas haluaa ja vähän enemmän.
Haluaisitko kehittää yhteistyötäsi vähittäiskaupan kanssa?
Ota yhteyttä sanna.kolamo(at)dagmar.fi
Suomen Kaupan Liiton kirjaamat keskeiset toimintaympäristön muutosvoimat
| • Vahva kansainvälistyminen – kasvava vienti ja tuonti, uudet markkina-alueet ja kilpailijat, EU.
• Väestörakenteen muutos ja polarisaatio – tarve uudenlaisiin ratkaisuihin ja palveluihin, kilpailu työvoimasta, kasvava ostovoima, kaupungistuminen ja ostovoiman vahva kohdentuminen tietyille alueille. • Vastuullisuus ja kestävä kehitys – eettisyyden vaade, ympäristöarvot, energia, kuluttajasuoja/asiakas on kuningas. • Digitalisoituminen, ostamisen aika- ja paikkariippumattomuus, logistiset ratkaisut, liiketoiminnan ja -kommunikaation digitalisoituminen. • Verkostoituminen – toimialojen rajat hämärtyvät, kaupan ydinliiketoimintaa laajentuu mm. lisäarvopalveluihin, arvoverkot – strategiset kumppanuudet. • Edunvalvonnan vaikuttavuuden muutos – mediakäyttö sirpaloituu/viestejä ei saada läpi, sidosryhmät sirpaloituvat ja määrä kasvaa, kuka päättää? Miten vaikuttaa EU päätöksiin? • Keskitetyn työmarkkinajärjestelmän hajaantuminen. • Toimialakilpailu liittojen kesken. |