Kotimaista Myrsky.net-blogia ylläpitävä Janne Jääskeläinen on määritellyt blogin seuraavasti: ”Blogi on päiväkirjamainen tai muutoin kronologisessa järjestyksessä julkaistu sivusto, jossa merkinnät ovat omaan elämään läheisesti liittyviä tai kirjoittajaa muuten kiinnostavia aiheita. Blogi poikkeaa tavallisesta ’kotisivusta’ siinä, että sisältö päivittyy koko ajan, usein nopeallakin tempolla. Asiat ilmaistaan sellaisena kuin kirjoittaja itse ne kokee.”
Jääskeläisen selkeä määritelmä tuo esille hyvin ne piirteet, jotka erottavat blogit perinteisistä verkkomedioista. Blogissa uusin juttu on aina ensimmäisenä sivulla, riippumatta siitä, onko se tärkein. Blogit ovat selkeästi asenteellisia: kirjoittaja kertoo suoraan mielipiteensä asioista. Blogissa voi ja lähestulkoon pitääkin piikitellä, pohdiskella ja provosoida täysin vapaasti. Siinä missä perinteisempi journalismi pyrkii objektiivisuuteen, blogi tuo esille enemmän kirjoittajan persoonaa ja asennetta. Tämän eron voi havaita hyvin selvästi esimerkiksi Guardianin blogisivustolla; lehden toimittajat blogaavat sellaisella asenteella ja näkökulmalla, jota normaaliin uutiseen ei voi laittaa.
Blogit rakentavat verkoston
Yksi blogien merkittävistä piirteistä on se, että ne viittaavat usein toisiin blogeihin, verkosta löytyviin keskusteluihin tai muuhun mielenkiintoiseen verkkosisältöön. Kun esimerkiksi uusi tekninen tuote päätyy suosituille Gizmodon sivuille, se leviää sieltä eteenpäin toisiin blogeihin. Nämä blogien väliset ristiinviittaukset rakentavat verkoston, jossa tieto liikkuu nopeasti ihmiseltä toiselle. Mielenkiintoiset, tärkeät ja hauskat kuvat, tarinat tai filminpätkät kiertävät nopeasti ympäri maailman. Blogit joko lyttäävät tai ylistävät niin uudet tuotteet kuin elokuvatkin jo ennen kuin niistä ehditään kertoa perinteisemmissä medioissa.
Suurin osa blogeista on yksityisten ihmisten ylläpitämiä, mutta yhä useammin blogeja löytyy niin yritysten kuin tutkijoidenkin verkkopalveluista. Esimerkiksi Google on käynnistänyt oman bloginsa, jossa Googlen työntekijät voivat viestiä yrityksen asioista paljon perinteistä yritysviestintää vapaamuotoisemmin. Blogi voi avata uusia näkökulmia yrityksen toimintatapoihin ja kulttuuriin, henkilöihin lukujen takana. Kansainvälisessä toimitusjohtajablogaajien ryhmässä ei suomalaisia vielä näy, ryhtyisiköhän vaikka Sanomien Pentikäinen ensimmäiseksi?
Blogit monipuolistavat median näkökulmaa
Myös mediat blogaavat. Brittiläinen laatulehti Guardian aloitti oman nettibloginsa jo vuonna 2001. Ranskalainen Le Monde kutsui blogaajiksi toimituksen ulkopuolisia ihmisiä, jotka kommentoivat ajankohtaisia asioita, usein jopa Le Mondessa uutisoituja. Blogi laajentaa näin uutisten näkökulmaa: julkaistu uutinen ei olekaan lopullinen totuus, vaan ainoastaan yksi näkökulma uutisoitavaan asiaan.
Medioille kyse on myös paljon suuremmista asioista. Nopeasti julkaistavat blogit voittavat yhä useammin perinteiset mediat nopeudellaan ja sellaisella sisällöllä, jota perinteisemmät mediat eivät tarjoa. Internet avaa medialukutaitoiselle ihmiselle aivan uuden näkökulman uutisoitaviin asioihin, mutta tämänkin perinteisempi media voisi kääntää hyödykseen. Kansalaisjournalismin uranuurtaja Dan Gillmore kannustaa kirjassaan We the media muitakin journalisteja myöntämään, että heidän lukijansa tietävät yhteensä aina paljon enemmän kuin he. Jos mediat ottaisivat lukijansa, kuulijansa ja katselijansa yhä tärkeämmäksi osaksi uutisprosessiaan, uutisistakin tulisi uskottavampia ja parempia, Gillmore uskoo. Blogit voivat olla yksi väline matkalla kohti tätä tavoitetta.
Kenellä tahansa voi olla oma media
Blogi on siis julkaisumuoto, jota hyödyntävät niin yksityiset, yritykset kuin mediatkin, mutta vasta Bloggerin ja Soneran Omasaitin kaltaiset julkaisupalvelut ovat vapauttaneet ihmiset julkaisemaan verkossa. Blogien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, kun blogaajan ei ole enää tarvinnut koodata blogiaan itse html-kielellä. Blogien julkaisupalvelut mahdollistavat omien mielipiteiden nopean ja helpon julkaisun ulos bittiavaruuteen Vasta nyt, kun kenellä tahansa voi olla oma media, verkko alkaa olla aidosti kaksisuuntainen. Lukijasta on tullut sisällöntuottaja.
Parhaimmillaan blogit toimivat myös erinomaisena tapana luovia verkon suuren tietomäärän keskellä. Siinä missä useimmat suomalaiset blogit ovat perinteisiä verkkopäiväkirjoja, maailmalla blogit keskittyvät useammin tietyn aihealueen ympärille. Ruohonjuurijournalismi, uudet kännykät, kutominen, internetmarkkinointi – lähes kaikesta on jo oma blogi. Poimi itseäsi kiinnostava aihe ja etsi sitä käsittelevä blogi vaikka Blogwisesta. Parhaimmat blogit tarjoavat mielenkiintoisesti jäsennellyn ja, kiitos ristiinviitausten, aina ajankohtaisen näkökulman itseäsi kiinnostavaan asiaan.
Vaikka yksittäinen blogi saavuttaakin vielä selvästi isoja verkkomedioita pienemmän lukijamäärän, blogien kokonainen verkosto yltää jo ympäri maapallon. Blogaajat ovat verkkomaailman edelläkävijöitä, jotka päättävät esimerkiksi sen, mikä mainos on tarpeeksi hauska, jotta sitä tulisi lähettää eteenpäin tai mikä kampanja on niin falski, ettei siitä voi vaieta. Viestintä- ja markkinointiammattilaisille tämä on suuri haaste, sillä yhä useammin kuluttajat synnyttävät puheenaiheet, eivät yritykset ja perinteinen media.