Muutokseen ajavat myös kilpailutilanteen kiristyminen, kannattavuuspaineet sekä jatkuvan uusiutumisen vaade.Co-creationin monet kasvotMeitä suomalaisia on moitittu huonoiksi palveluiden käyttäjiksi; teemme mieluiten itse kun muka parhaiten kaiken osaamme. Talomme rakennamme kauaksi toisistaan, jotta oma rauha varmasti säilyisi ja kesämökin pystytämme mieluiten saareen, jotta vieraat eivät kesälläkään turhaan pääsisi yllättämään työleirillä puurtavaa isäntäväkeä.
Istuuko kuluttajien, asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, jakelutien, henkilöstön tai peräti eri toimialoilla toimivien yritysten mukaan ottaminen ja hyödyntäminen uudella tavalla sielunmaisemaamme?
Ja jos ei luonnikkaasti istu, tulisiko tätä harjoitella?
Co-creation-ajattelumalliin liittyvät ja sitä sivuavat monet muutkin käsitteet, esimerkiksi crowd sourcing ja creative collaboration. Nimikkeistä viis, yhteistä ajattelulle on hellittää omaa kontrolloivaa otetta prosessiin ja lopputulokseen hyödyntämällä laajemmin muiden ideoita ja näkemyksiä vaikkapa tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Kyse voi olla yhtä hyvin myös promootioiden sisällöstä, laadun valvonnasta, haastavien teknologiakysymysten ratkaisusta asiantuntijapoolin avulla tai tuotteisiin liittyvän neuvonnan järjestämisestä.
Hyvä veli- tai sisar-verkostoissa on aina harrastettu sparrausta, jota me kaikki arvostamme. Voiko systemaattisella Co-creation-ajattelumallilla luoda uusia tai eri periaattein toimivia verkostoja? Voiko Co-creation-ajattelumalli täydentää tutkimuspalettiamme?
Onko niin, että vain ottamalla omat kuluttajat ja asiakkaat osaksi tuotteiden ja palveluiden luomisen prosessia voi syntyä kilpailuetua tulevaisuudessa? Onko kyse myös johtamisen mallien pöllyttämisestä yritysten sisällä?
Onko viimeinen hetki tähän kaikkeen juuri nyt – aikaikkuna sulkeutuu, ja toiset yritykset ehtivät taas ensin?
Kun kaipaat apua vastausten etsimiseen, kerro asiasta omalle yhteyshenkilöllesi Dagmarissa.