Mainostoimisto DDB:n ja median kanssa pitkälti talkoovoimin toteutetun kampanjan punaisena lankana on valinta auttamisen puolesta. Mainos puhuttelee kysymällä suuren ja ratkaisevan kysymyksen: haluatko pelastaa lapset. Save? – Don’t Save?
Lahjoittaminen on henkilökohtainen, hetkeen sidottu tapahtuma, joka on helppo tehdä – ja vieläkin helpompi jättää kokonaan tekemättä. Niinpä kevään kampanjassa kohderyhmä ohjataan toimimaan ja tekemään lahjoituksen heti.
Lahjoittaa voi suoraan verkossa joko kertaluontoisesti tai ryhtymällä säännölliseksi kuukausilahjoittajaksi. Helpoin tapa tehdä kertalahjoitus on soittaa keräyspuhelimeen.
Uusista kuukausilahjoittajista on pulaa
Vahvana lastensuojelun asiantuntijana tunnettu Pelastakaa Lapset ei ole aikaisemmin toteuttanut kampanjaa näin voimakkaalla medianäkyvyydellä. Pelastakaa Lapset ry:n Lasten Hätäapurahaston asiamies Markku Juntusen mukaan nyt oli selvä tarve näkyvyydelle:
– Suomalaiset eivät tiedä riittävästi Pelastakaa Lasten kansainvälisestä toiminnasta. Kampanjalla pyritään paikkaamaan tätä puutetta. Mainonnalla voidaan myös tukea pitkän aikavälin mielikuvatavoitteita, kuten: Pelastakaa Lapset on nopea ja herkkä lasten auttaja, joka taistelee lapsen oikeuksien puolesta kaikkialla maailmassa.
Meille pieni siivu on lapselle iso apu
– Kuukausilahjoittajien tuki käytetään aina suurimman avun tarpeessa olevan lapsiryhmän hyväksi, kertoo Juntunen. –Tällä hetkellä toimimme Afrikassa esimerkiksi Etiopiassa, Keniassa ja Somaliassa. Etelä-Aasiassa teemme kehitysyhteistyötä Bangladeshissa ja Nepalissa. Myös Venäjän Karjalassa ja Viipurissa olemme voimakkaasti läsnä.
Kuukausilahjoittajan tuella lapset saavat hätäapua kriisi- ja katastrofialueilla, mahdollisuuden käydä koulua, suojaa vaaralliselta työltä ja psykososiaalista tukea lastenkodeissa.
– Pienikin summa auttaa. Esimerkiksi 35 euron lahjoitus takaa Etiopiassa lisäravinnon aliravitulle lapselle kuukaudeksi.
Taantuma vaikuttaa kahdella tavalla
Taloudellinen taantuma tuo omat haasteensa kampanjointiin. Markku Juntusen mukaan laman vaikutus innokkuuteen tukea järjestöjen työtä on kaksijakoinen. Toisaalta lama lisää ihmisten halua huolehtia lähimmäisistään, toisaalta taloudellisten realiteettien vuoksi lahjoittajia saattaa tippua joukosta pois.
Kotimaista työtä lapsen hyväksi on perinteisesti tuettu laman aikana kansainvälistä työtä herkemmin. Painopiste saattaa myös siirtyä säännöllisistä kuukausilahjoituksista kertalahjoituksiin. Nyt elettävä taantuma ei toistaiseksi ole aiheuttanut 90-luvun laman kaltaista tukijoiden katoa.
Vanhempien huolet heijastuvat lapsiin
Lastensuojelullisesti taloudellinen taantuma on jo suurempi haaste. Vanhempien lisääntyvä huoli oman työpaikan pysymisestä ja rahan riittämisestä heijastuu aina myös lapsiin.
– Lastensuojelun tarpeet voivat lisääntyä ja kasaantua etenkin, jos perheen toimeentulo on ollut yhden vanhemman varassa tai samanaikaisesti perheessä on alkoholi- tai mielenterveysongelmia, toteaa Juntunen. – Vanhemmat saattavat olla niin uupuneita, että ote vanhemmuudesta heikkenee eikä äiti tai isä jaksa kantaa vastuutaan kasvatuksesta. Etenkin yksinhuoltajan sosiaalinen verkosto voi olla niin heikko, että perheellä ei välttämättä ole ketään, joka voisi auttaa vaikeassa tilanteessa. Vanhemmat saattavat myös olla niin väsyneitä, että he eivät jaksa hakea apua.
Dagmarin helmikuussa toteuttaman taantumatutkimuksen mukaan monet suomalaiset äidit ja isät tiedostavat tämän vaaran; lasten harrastukset ovat viimeisenä tingittävien asioiden listalla.
Osallistu lahjoitustalkoisiin!
Me dagmarilaiset haastamme Sinut mukaan kirjoittamaan lasten tulevaisuutta uusiksi: ryhdy Pelastakaa Lasten säännölliseksi tukijaksi tai tee lahjoitus lasten hyväksi osoitteessa www.pelastakaalapset.fi tai soita keräyspuhelimeen 0700 04441 (12,56 € + pvm).