| Digitv vauhdittaa toimistojen verkottumista – terveisiä Digitan sisältöseminaarista 31.10.2000 (9.11.2000) |
|
Puheet digitv:n ympärillä käyvät yhä konkreettisemmiksi h-hetken lähestyessä. Varsinkin mainostoimistoille uuden mediaympäristön hyödyntäminen asettaa paljon haasteita. Niistä voi selvitä vain tehokkaasti verkostoitumalla. Jos et päässyt osallistumaan digitv-seminaariin, lue paikalla olleen muistiinpanojen ranskalaiset viivat.
|
|
– Vuoteen 2005 mennessä Euroopassa käytetään internetiä enemmän digitv:n kautta kuin PC:n kautta. (Forrester Research, Feb 2000) – Tallennuskapasiteetin (kovalevy boxissa tai vastaanottimessa) kasvu huimaa: 2000-2005 noin 10 tuntia -> vain valitut ohjelmat tallennetaan. 2005-2010 n. 100 tuntia -> tallennetaan laajemmin profiilin mukaista sisältöä. 2010 jälkeen 1000 tuntia -> tallennetaaan laajasti ja monipuolisesti sisältöjä, joissa katsoja surffaa myöhemmin. (TV-Anytime/Digitan Sirpa Ojalan esitys) – iDTV näyttää vakiintuvan lyhenteeksi interaktiiviselle digitaaliselle televisiolle. – Mainostoimistoilla riittää haasteita: niiden tulee hallita vanhojen osaamisten lisäksi uusia taitoja ja pitää entistä monipuolisemman kokonaisuuden langat käsisään: digitaalisen tv-filmin teko, sen kautta mahdollisesti tilattavan esitteen teko ja oikea-aikainen lähettäminen, aktivoinnin ratkaiseminen: reseptien/pelien luominen, filmiin liittyvän puhelipalvelun varmistaminen, tarjousliikenteen ja kaupankäyntiosioiden suunnittelu, lojaliteetin rakentaminen. (Jukka Haapalainen/DDB Digital) . – Paljonko digitaalisen tv-filmin suunnitteluun ja tuotantoon tulee varata aikaa? Vähintään kaksi kuukautta, arvioi Haapalainen. Ja filmi täytyy kyetä valmistamaan kulut kurissa pitäen ja ajankäyttö optimoiden. Lisäksi toimiston omaa osaamista tulee täydentää partnereiden tehokkaalla käytöllä. – Ruotsissa digitv-toiminta on lähtenyt hitaasti käyntiin – reilussa vuodessa on saatu 43.000 boxia liikkeelle, lähinnä vuokraamalla niitä. Palvelujen kehittämisessä korostettiin tv:n roolin ja sen internetistä eroavuuden ymmärtämisen tärkeyttä. – Tekniikka-asiaa paljon: Java on valttia (jos vielä jonkun kielen opettelisi, niin siinä se) – Helppokäyttöisten ohjelmointityövälineiden povattiin kehittyvän ammattivälineiden rinnalle – Täyden interaktiivisuuden ja sähköpostin toteutuminen tulee olemaan varsinainen digitv:n promoottori. Digita itse kehitellyt erilaisia sähköisiä postikorttiratkaisuja: ilahduta mummoa kuvakortilla tv-ruutuun. – Kaiken maailman sovelluksissa myös toimimattomuus- ja virusriski. Miltä tuntuu, kun joudun buuttaamaan televisioni? – Supertekstitelevision ja internetin suhde? Mikä rooli jää supertekstitv:lle kun internetyhteys aikaamyöten paranee. – Yhteistyön lisääntyminen on välttämätöntä: tulevaisuudessa tehokas verkostoituminen ainoa mahdollisuus. Pertti Kaijasilta (Communication Base Finland Oy) kuvaili muun muassa tulevaa tv-mainosfilmin tuotannon muuttumista tuotantokokonaisuudeksi, johon sisältyy mainoselokuvatuotanto, interaktiivisten osien linkitys, interaktiivisten osioiden tuotanto supertekstitv-sivuille, teleoperaattoriyhteistyö, kuluttajatiedon rekisteröinti ja hallinta, sähköisen kauppapaikan hallinta, yhteensovittaminen logistiseen tietokantaan, päivitysten suunnittelu, personoidut käyttöliittymät, omat applikaatiot. – Pertti Leikkarin (Teleware Oy) tulevaisuuden visiot järkeenkäypiä. 2010: kodin langaton paikallisverkko, käyttöliittymät inhimillisempiä – ymmärtävät puhetta ja puhuvat. EPG (sähköinen ohjelmaopas) kasvaa älykkääksi agentiksi. – Digitv 80 %:ssa suomalaisia koteja v. 2005. (PL) – Seuraa digitv-hanketta, www.digitv.fi |