1. Wikipediasta löytyy E-kirja, elektroninen kirja, sähköinen kirja, sähkökirja, digitaalinen kirja…mikä nimistä tulee yleistymään?
Kielitoimisto suosii sähkökirjaa, toimiala on omaksunut e-kirjan.
2. Millä e-kirjoja voi lukea tänään, entä huomenna?
Pelkästään e-kirjojen lukemiseen tarkoitettujen laitteiden lisäksi niitä voi lukea tableteilla, iPadeilla, älypuhelimilla sekä pöytäkoneilla. On jo ekologista, että laitteita ei ole liikaa, joten voisi olettaa hybridilaitteiden nousevan suosituimmiksi.
3. Kuinka monessa suomalaisessa taloudessa voi jo lukea e-kirjoja?
Reilusti yli puolella suomalaisista on laite, jolla pystyy lukemaan e-kirjoja. Pelkästään e-kirjojen lukemiseen suunniteltuja laitteita on vain muutamalla prosentilla suomalaista, mutta muita laitteita on sitäkin enemmän.
4. Millaisella vauhdilla laitepenetraatio kehittyy Suomessa?
Ensimmäiset kirjat ja lukulaitteet saatiin jo vuonna 2000. Markkinat olivat pitkään stabiilit, kunnes ne räjähtivät laitekehityksen myötä. Nyt kasvuvauhti on hurja, jos mietti vaikkapa iPadien myyntiä. Laitepuoli ei olekaan enää mikään ongelma. Esimerkiksi uusilla älypuhelimilla, joissa on terävä näyttö ja mahdollisuus sivujen nopean kääntämiseen, voidaan jo hyvin lukea e-kirjoja ja jopa lisätä niiden lukunopeutta.
5. Miten markkinat kehittyvät USA:ssa, joka on e-kirjojen edelläkävijä?
USA:ssa Amazon ja muut iso kirjakauppaketjut lähtivät mukaan jo useita vuosia sitten. Siellä kasvu jatkuu edelleen todella voimakkaana. The Association of American Publishers raportoi, että tammikuussa 2011 e-kirjoja myytiin 70 miljoonalla dollarilla, mikä on 115 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana.
6. Ketkä ovat e-kirjojen innokkaimpia omaksujia?
Teknologiafriikit, joilla on ollut tabletteja ja älypuhelimia jo pitkään. Satunnaisesti lukevat aikuiset, jotka arvostavat helppoa saatavuutta. Heavy-userit, jotka lukevat todella paljon.
7. Miten sisältövalikoima kehittyy?
Tietokirjoja on ollut pitkään. Nyt kuluttajat odottavat yleisen kirjallisuuden puolelta uusia teoksia. Uudempia kotimaisia saatiin markkinoille viime vuonna, niitä on vasta noin 500, vanhempia muutamia tuhansia. Kysytyimpiä ovat romaanit, mutta tietokirjojakin myydään varsin mukavasti.
8. Missä kehitysvaiheessa suomalaiset kustantajat ovat?
Liikkeelle on lähdetty aika hyvin. Painettu kirja on ollut jo pitkään tekoprosessin alkupäässä sähköisessä muodossa; nyt se täytyy vain taittaa e-kirjamuotoon. Kyse on samankaltaisesta murroksesta kuin mainosalalla, kun sähköinen mainonta tuli printtimainonnan rinnalle.Kirjailijoiden pieni epäluulo ja piratismin pelko on päihitetty ja sopimuksia on alettu tehdä. Ja nyt vanhoista kirjoista voidaan helposti tehdä uusia painoksia eli painos ei periaatteessa lopu koskaan.Olemme silti vielä kehityksen alussa. Nyt e-kirjat ovat 1/1:een painettujen kanssa, mutta erityisesti lasten- ja tietokirjojen puolella näkee miten kirja tulee muuttumaan jo käsitteenä aivan muuksi. Kirjoista on tulossa interaktiivisempia. Tulevaisuudessa emme ehkä enää puhu kirjasta, vaan teoksesta, joka voidaan ostaa tekstiformaattina, multimediana tai elokuvana.E-kirja tuskin tulee syrjäyttämään kokonaan painettua kirjaa, jolla on esinearvoa. Sen sijaan viihdearvo on e-kirjapuolella oleellisesti parempi.
9. Millaisia vaikutuksia e-kirjoilla on jakelutiehen?
USA:ssa perinteiset kirjakauppaketjut ovat hieman vaikeuksissa, nyt myymäläpuolelle haetaan elämyksellisyyttä. Myös meillä Suomessa kivijalkakauppojen rooli on muuttumassa. Osa asiakkaista haluaa edelleen ammattitaitoisten libristien neuvoja, osa etsii sirkushuveja. Kirjakaupoista on kehittymässä osittain showroomeja, joissa kirjailijat tapaavat lukijoita. Kampin uudessa konseptimyymälässä, joka juuri palkittiin Vuoden Kultahuippuna sarjassaan, kokeilemme elämyksellisempää kohtaamista; kyse on enemmän tapahtumamarkkinoinnista ja kulttuurin edistämisestä. Olemme ylpeitä siitä, että saamme olla erikoistavarakaupan etulinjassa ja samalla ylläpitämässä jopa kansallista identiteettiä kirjallisuuden avulla.Viestinnän Keskusliitto on käynnistänyt Tekes-rahotteisen e-Reading Services -hankkeen, jossa koko kustannusala pohtii tulevaisuutta. Kirjailija ja lukija tulevat säilymään, kaikki muu on muutoksen kourissa. Nyt kysytään, voisiko esimerkiksi jo teosten luomisvaiheessa olla lukijoita osallistavaa interaktiivisuutta tai muuttuuko kirja jatkokertomukseksi. Meillä Suomessa on voimakas pöytälaatikkokirjoittajaperinne, jonka hyödyntämiseen verkko tarjoaa paljon mahdollisuuksia.Vaikka uusia näkymiä avautuu, kauppiaiden kannattaa silti pitää nyt jäitä hatussa. Perinteistä tapaa nauttia kirjasta ei pidä unohtaa.
10. Millaisia vaikutuksia e-kirjoilla on kirjojen tai muiden toimialojen markkinointiin?
Tulevaisuudessa saamme varmaankin esimerkiksi mainosrahoitteisia kirjoja. Silloin kirjan saa ilmaiseksi, jos suostuu katsomaan mainoksia aina xx sivumäärän jälkeen. Ilman mainoksia kirja maksaa normaalin hinnan. Nyt on jo kokeiluja maksullisesta lainauksesta, mikä voisi kehittyä kirjapuolen spotify-toiminnaksi.Sisältöyhteistyöhön avautuu myös huikeita mahdollisuuksia. Esimerkiksi Dan Brownin kirjan keskellä voisi olla linkki paikkaan, josta kotiin voi tilata samanlaisen aterian kuin sankari nautti. Tai lukija voisi tilata matkan sankarin jäljille Roomaan.Lonely Planet on hyvä esimerkki siitä, että kirja voi olla osa suurempaa elämyskokonaisuutta ja pääsylippu sosiaaliseen yhteisöön. Kun sähköiseen matkakirjaan lisätään erilaisten suositusten lisäksi paikkatietoa, lukija voidaan vinkata vaikka kävelemään viereisen ravintolan ovesta sisään. Eli e-kirja avaa myös uusia tapoja tehdä netin sisältöä maksulliseksi.Mahdollisuudet ovat huikeita. Nyt on tärkeää ryhtyä rohkeasti kokeilemaan niitä illman että kyllästetään asiakkaat liialla hypellä tai muuten ”pilataan markkinat”. Asiakas on aina valmis maksamaan relevantista sisällöstä ja palveluista. Mikä kulloinkin on kenellekin relevanttia, se on se kirja-alankin tuhannen taalan kysymys.