Latvian virallinen kieli on latvia, jota puhuu lähes 75 % väestöstä. Samoin kuin Virossa, vajaat 30 % kansalaisista on venäläisiä, joten mediamarkkinat jakaantuvat latvialaisiin ja venäläisiin medioihin.
Latvia oli ensimmäinen Baltian maa, joka hyväksyttiin maailman kauppajärjestön, WTO:n, jäseneksi. Maan talous on kehittynyt viime vuosina hyvin; BKT on kasvanut samaa vauhtia Liettuan kanssa. Menestyksen rattaisiin lyö kuitenkin kalikoita korruptio. Yksi tuoreimmista esimerkeistä liittyy Latvian tv:n digitalisointiin. Digi-tv:stä on solmittu sopimus brittiläisen Kempmayer Media Limitedin kanssa ja ensimmäiset lähetykset piti käynnistää tänä syksynä Riiassa ja sen lähiympäristössä. Tällä viikolla Latvian hallitus on kuitenkin hakenut ratkaisua sopimuksen purkamiseen, sillä projektin eri vaiheisiin on liittynyt epäilyjä virkamiesten korruptoinnista.
Latviassa mediamainonta on kasvanut reipasta vauhtia. Viime vuonna mediamainontaan panostettiin yhteensä 69 miljoonaa euroa eli 18 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Syksyn parlamenttivaalit vaikuttivat osaltaan kasvuun, mutta suurin tekijä oli suotuisa talouskasvu.
Latvian mediakakun suurin ero Suomeen tai muihin Baltian maihin verrattuna on sanomalehtien ja television sekä omassa lohkossaan aikakauslehtien ja radion tasavahvuus. Sanomalehtien osuus kaikesta mediamainonnasta on 35 %, television 34 %. Samoin radion osuus on 13 %, aikakauslehtien 12 %. Ulkomainonta, verkkomainonta ja elokuvamainonta jakavat loput kuutisen prosenttia, kuten muissakin maissa. Viime vuonna suurinta kasvua oli juuri ulkomainonnassa sekä verkkomainonnassa.
Mediakentän yleisenä trendinä on tällä hetkellä listahintojen nousu ja alennusten lasku. Suurimpia mainostajia ovat Procter & Gamble, Colgate-Palmolive sekä paikallinen monialayritys Elcor. Kuten muissakin Baltian maissa, kansainväliset mainostajat hallitsevat tv-mainontaa, printti on jätetty pääasiassa kansallisten yritysten temmellyskentäksi.
Latvian neljästä valtakunnallisesta tv-kanavasta LTV1 ja LTV7 ovat valtiollisia ja LNT sekä TV3 kaupallisia. Maan suurin alueellinen tv-asema on Riiassa näkyvä TV5.
Johtava kanava LNT tavoittaa viikoittain yli 70 % aikuisväestöstä. Kanava kahmii lähes puolet kaikista Latvian tv-mainoslateista. Polsat omistaa kanavan osakkeista enemmistön, ja vahvojen huhujen mukaan Robert Murdochin News Corporationista olisi tulossa lähiaikoina vähemmistöosakas.
TV3 on toiseksi vahvin kanava. Se tavoittaa 67 % aikuisväestöstä. TV3 on MTG:n omistuksessa, kuten kaikissa muissakin Baltian maissa.
Valtiolliset kanavat LTV1 ja LTV2, tavoittavat kumpikin alle 60 % väestöstä. Alkuvuodesta LTV2 pesi kasvonsa ja vaihtoi kanavailmeen, ohjelmiston ja logon lisäksi samaan syssyyn myös nimensä. Aiemmin LTV2 lähetti LTV1-kanavalta pudotettua ylijäämäohjelmaa, nyt uudella LTV7 tai pelkällä 7-nimellä kutsuttava kanava yrittää vedota kansaan urheilun, elokuvien ja saippuaoopperan voimin.
Riian alueella näkyvän TV5:n pääomistaja on irlantilainen Grafton Entertainment Corporation Limited. Kanava tavoittaa 23 % aikuisväestöstä.
Latvian venäjänkielinen väestö seuraa tiiviisti venäläisen ORT-kanavan ohjelmistoa, jonka joukkoon myydään paikallisia mainoskatkoja. Suosittu on myös Baltian alueella näkyvä PBK-kaapelikanava.
Suomessa televisio löytyy lähes joka kodista, parhaimmista kaksi tai useampikin. Mutta Latviassa niitä on vieläkin enemmän. Henkeä kohden laskettuna tanskalaisilla ja latvialaisilla on eniten tv-vastaanottimia koko Euroopassa.
Mikäli digi-tv:n alkumutkista selvitään, on Latvia digilähetysten piirissä vuoteen 2006 mennessä. Analogiset lähetykset on tarkoitus lopettaa 2010.
Latvian suurin sanomalehti, Diena, tavoittaa reilut 300 000 lukijaa, toiseksi suurin, Lauku Avize, pinnistelee tasaluvun alapuolella. Samoissa suuruusluokissa kilpailevat myös viikoittain ilmestyvät Rigas Santims -ilmaisjakelulehti, TeleProgramma s djadnei Misei -tv-lehti sekä Dienan viikkoliite SestDiena. Dienalla on myös oma tv-lehti sekä toinenkin viikkoliite, Izklaide.
Venäjänkieliset päivälehdet käyvät kovaa taistelua alle 200 000 lukijan sarjassa. Suurin venäjänkielinen sanomalehti on viikoittain ilmestyvä Subbota, jota seuraa n. 240 000 lukijaa.
Latviassa on 441 aikakauslehteä, joista 320 on latviankielisiä. Ylivoimaisesti suurin on viikoittain ilmestyvä naistenlehti Ieva, jolla on noin 360 000 lukijaa. Privata Dzive -viihdelehti, Santa-naistenlehti ja Musjamas-perhelehti tavoittavat vähän yli tai alle 200 000 lukijaa. Venäjänkielinen Ljublju!-naistenlehti on maan viidenneksi suurin aikakauslehti ja sen sivuja seuraa viikoittain reilut 100 000 naista. Naistenlehdet ovat Latviassa, kuten muuallakin Baltiassa, hyvin kehittyneitä.
Radiolla on Latviassa pitkät perinteet ja sen asema on poikkeuksellisen vahva. Maassa kuunnellaan peräti neljää valtiollista asemaa ja kaupallisiakin löytyy kymmenen kappaletta. Valtion omistama Radio 2 kerää suurimman, mutta samalla myös vanhimman kuulijakunnan. Kaupallisten radioiden ykkösinä jylläävät SWH sekä venäjänkielinen SWH+. Jälkimmäisen kovia kilpailijoita ovat Radio 100 PIK sekä Radio MIX FM.
Ulkomainonta on Latviassa tällä hetkellä hyvässä kasvussa. Ulkomainosyhtiöt toimivat yhteistyössä ja tarjoavat mainostajille Riikaan ja muihin suurempiin kaupunkeihin lähes kaikkia samoja ulkomainosvälineitä kuin meillä Suomessakin. Yhteistyöstä huolimatta yrittäjien kesken käydään parhaillaan ankaraa hintasotaa.
Tähän asti Latviassa on ollut reilut 100 elokuvateatteria, joihin on mahtunut kerrallaan n. 25 000 elokuvan ystävää. Parin viime vuoden aikana kävijämäärät ovat pudonneet puolestatoista miljoonasta reiluun miljoonaan, johtuen sekä tarjonnasta että valkokankaiden määrän vähenemisestä. Tänä syksynä Riiassa avataan 14-salinen elokuvateatteri, joka kasvattanee jatkossa paikallista elokuvaintoa. Finnkinon tytäryhtiöllä, Baltic Cinema SIA:lla, on ollut 50 %:n markkinaosuus Latviassa.
Internetin käyttäjiä oli Latviassa viime vuonna reilut 400 000. Verkon mahdollisuudet kiinnostavat yhä enemmän, joten käyttäjien määrä kasvaa hyvää vauhtia. Suosituimpia saitteja ovat www.delfi.lv, www.tvnet.lv sekä www.apollo.lv.
Vaikka latvialaiset kulkevat netin käytössä vielä aika kaukana meidän suomalaisten perässä, me puolestamme olemme tasa-arvoasioissa heidän seuraajiaan. Latvia sai Itä-Euroopan ensimmäisen demokraattisesti valitun naispresidentin, kun Vaira Vike-Freiberga vannoi virkavalansa Riiassa vuonna 1999. Vasta seuraavana vuonna Suomen kansa uskalsi ryhtyä puhumaan meidän Tarjasta.