19.9.2002 | Uutisarkisto

"Eihän kukaan suorapostia lue, roskiin se heti lentää."

Jos televisiokanavalta tulee ohjelmaa, joka ei kiinnosta, katsoja vaihtaa kanavaa. Mutta kun postiluukusta putkahtaa suorakirje, jonka sisältö ei puhuttele, ihminen ärtyy. Suoramainontaa haukutaan turhaksi roskapostiksi, jota ”kukaan” ei lue, vaan joutuu kantamaan selkä vääränä takapihalle. Näinkö on? Tarua vai totta -sarjassamme käsittelemme tällä kertaa suorapostin lukemista.

Suoramainonnasta keskusteltaessa mielipiteet jakautuvat usein hyvin voimakkaasti kahtia – innokkaisiin puolestapuhujiin ja mainosmuodon tehon epäilijöihin.

Epäilijöiden on hyvä tietää, että vain 4 % suomalaisista heittää suorapostin pois lukematta sitä. Ja vain 2 % suomalaisista on kieltänyt suoran jakamisen kotiinsa.

21 % sanoo selailevansa suoraa, 38 % valitsee suorasta jonkin osan, johon tutustuu tarkemmin ja 15 % kertoo lukevansa kaikki tai lähes kaikki vastaanottamansa suoramainokset.

Viikon aikana kaikista 12-69-vuotiaista suomalaisista 80 % tutustuu vähintään yhteen osoitteettomaan suoramainokseen ja 69 % vähintään yhteen osoitteelliseen suorapostiin. Päivittäin suoraa seuraa 16 % kansalaisista.

Positiivisimmin suoraan suhtautuvat alle 40-vuotiaat, perheelliset naiset sekä alle 25-vuotiaat nuoret, joista kolme viidestä lukee kaiken saamansa suoran tai tutustuu edes osaan. Nuorten suopeaan suhtautumiseen on yksi selittävä tekijä se, että he saavat usein vähemmän postia kuin vanhemmat ihmiset.

Lähteet:
Intermediatutkimus 2002/12-69-vuotiaat
TGI 2001 NMP/kaikki 12+ vuotiaat

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta