21.11.2002 | Uutisarkisto

Eurooppalaisia houkutellaan hankkimaan digi-radioita

Seuraavan kahden vuoden aikana digitaalisten radioiden markkinointiin tullaan panostamaan useissa Euroopan maissa yhteensä ainakin 24 miljoonaa euroa. Näin arvioi World DAB European Affairs Committeen puheenjohtaja Paul Brown marraskuussa Barcelonassa pidetyssä symposiumissa. Dagmarin mediajohtaja Tina Wessman oli myös paikalla.

The 2002 European Radio Symposium keräsi marraskuun 13. päivänä kuutisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta Barcelonaan otsikon ”Taking the measure of radio” alle.

– Seminaarin alussa Paul Brown hehkutti digitaalista radiota, jonka tekninen peitto on eri maissa jo sangen hyvä, mutta nyt kuluttajat on saatava innostumaan, kertoo mediajohtaja Tina Wessman. – Brownin mielestä innostamisen tärkein veturi on riittävän edulliset digitaaliset vastaanottimet, sillä esimerkiksi Englannissa digitaalisen vastaanottimen hankkineet ovat ostokseensa niin tyytyväisiä, että joka toinen aikoo ostaa vielä toisenkin radion seuraavan vuoden aikana.

Mutta mikä on ”riittävän edullinen”? Englannissa asiaa selvitettiin kysymällä kuluttajilta, paljonko he ovat valmiita maksamaan radiovastaanottimistaan. Hi-fi-virittimistä englantilaiset suostuisivat maksamaan 340?, autoradio saisi maksaa 279?, ”kotiradiosta” (lapsille, keittiöön jne.) oltiin valmiita maksamaan 208? ja kannettavasta radiosta 192?. Tästä johtuen markkinoille tuodut 155?:n hintaiset digitaaliset vastaanottimet revittiin Englannissa käsistä ja kaupat joutuivat myymään ”ei-oota”.

Suomessa ensimmäinen digitaalinen radioasema, Ylen Radio Peili, aloitti lähetykset lokakuussa 1998. Tällä hetkellä digitaalisia radioasemia on yhteensä kymmenen ja niiden kuuluvuusalue ulottuu Uudeltamaalta Lahden ja Hämeenlinnan seudulle, Pirkanmaalle sekä Turun ympäristöön kattaen noin 40 % väestöstä. Digitaalisia radiovastaanottimia on myyty vasta muutama tuhat, joten kaupallisia digi-radioasemia ei toistaiseksi ole.

Barcelonan seminaarin varsinaisessa pääosassa olivat radiomittarit ja niiden käytöstä tehdyt havainnot. Tilaisuudessa kerrottiin myös esimerkkejä siitä, minkälaisia työkaluja Italiassa ja Saksassa on kehitetty paikallisen radiosuunnittelun tehostamiseksi.

Tuotannossa olevia radion mittaritutkimuksia on kaksi. Yhdysvaltalainen Arbitron on kehittänyt kannettavan mittarin nimeltään PPM (Portable People Meter) ja sillä on kerätty kuuntelutietoja Philadelphiassa. Sveitsiläinen vastine on Radiocontrol, jossa mittari on upotettu kelloon – kuinkas muuten, kun Sveitsistä puhutaan. Tällä kellomittarilla on kerätty kaikki maan kuunteludata vuoden 2001 alusta lähtien.

– Ilahduttavaa oli se, että molempien uusien mittausmenetelmien vertailut perinteiseen päiväkirjaan tuottivat samansuuntaisia tuloksia, toteaa Wessman. – Keskimääräisen päivän kokonaiskuuntelukäyrä ja kanavien kuunteluosuudet pysyivät kutakuinkin muuttumattomina. Viikon aikana kuunneltujen asemien määrä ja asemien päivätavoittavuudet kasvoivat, mutta samalla kuuntelun käytetty aika pieneni. Kaikki vertailuissa esiin tulleet muutokset ovat erittäin loogisia, kun mittaustarkkuus kasvaa.

Eniten hyötyä jatkuva paneeli tuntui tuoneen ohjelmistosuunnittelulle. Jatkuvan mittauksen tuottamista tuloksista on helppo havainnoida mikä kuuntelijoihin uppoaa ja mikä ei.

– Suomessa tuskin siirrytään mittarilla tapahtuvaan radion kuuntelijamäärien mittaukseen ainakaan lähiaikoina, arvioi Wessman. – Ajatus mahdollisimman tarkoista kuuntelijaluvuista on kieltämättä erittäin herkullinen, mutta mittaustavan näinkin radikaali muutos edellyttäisi mittavia investointeja. Se mitä jatkuva mittaus voisi tuoda mukanaan – ainakin teoriassa – ovat kontaktitakuut myös radion mainosajan kauppaan. Tämä tietysti edellyttäisi, että radioasemat toimittaisivat tarkat tiedot esitetyistä spoteista samalla tavalla kun tv-yhtiöt nykyisin tekevät.

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta