On väitetty, että nuoret ovat hylkäämässä kirjat ja printtimedian ja siirtymässä kokonaan nettiin. On väitetty, että mediakäyttö muuttuu ratkaisevasti iän myötä, että esimerkiksi nuoret siirtyvät myöhemmällä iällä netistä sanomalehtien pariin. On myös väitetty, että netin suosio perustuu reaaliaikaisuuteen ja nuorten aktiiviseen käyttäytymiseen.
Markus Keränen ja Enna Hiltunen 15/30 Researchista todistivat Nuorisotutkimuspäivänä, että edellä esitetyt väitteet eivät pidä paikkaansa.
Heidän mukaansa 15–30-vuotiaat voidaan jakaa mediakäytön osalta kolmeen ryhmään: Syvällisen printtimedian ystäviin (33 %), Sähköisen median ystäviin (31 %) ja Passiivisiin (35 %).
Syvällisen printtimedian ystävät voidaan vielä jakaa lehtien ystäviin ja kirjallisuuden ystäviin. Sähköisen median ystävät jakautuvat radion suurkuluttajiin, netin suurkuluttajiin ja tv:n suurkuluttajiin. Ja passiiviset ovat passiivisia.
Ryhmäkoot ovat suhteellisen stabiileja eri ikäluokissa – eli mediakäyttö ei muutu iän karttuessa.
Suurkuluttajat netissä 45 h/vko
Kaikki edellä mainitut ryhmät viettävät aikaansa netissä, eikä internetin koetussa tärkeydessä ole eroja. Jopa passiiviset, jotka käyttävät nettiin vähiten aikaa, kuluttavat sen parissa vajaan tunnin joka päivä. Toisessa ääripäässä ovat suurkuluttajat, joiden elämä pyörii netissä keskimäärin 6,5 tuntia päivässä.
Suurin osa nuorisosta käyttää valtaosan netissä viettämästään ajasta rutiineihin, esimerkiksi sähköpostiin, meseen ja IRC-gallerian ja Facebookin kaltaisiin verkkoyhteisöihin. Muu käyttö on varioidumpaa, kuten pelaaminen, muoti ja esimerkiksi virtuaalilemmikit.
Netti on baari, madonreikä, puhelinvastaaja ja CV
Verkkoyhteisöihin kuulumiseen on nuorilla erilaisia motiiveja. Verkko voi toimia ”Nykyajan lähibaarina”, jossa hoidetaan ja hallitaan sosiaalista verkostoa. Se voi olla ”Sosiaalinen madonreikä”, jonka kautta voidaan surffata niin ajassa kuin sosiaalisessa tilassa, kun omaa lähipiiriä laajennetaan löytämällä yhteyksiä vanhoihin kavereihin. Toisille verkko merkitsee puhelinvastaajaa ja tirkistysaukkoa, joka tarjoaa mahdollisuuden heittäytyä passiiviseksi ja vapautua reaaliajan seuraamisesta. Mutta verkko voi olla yhtä lailla ”Nykyajan käyntikortti ja CV” eli kanava itsensä ilmaisemiseen.
Vaikka nettiyhteisöt kuuluvat nuorten päivittäisiin rutiineihin ja kaikki nuoret pitävät nettiä yhtä tärkeänä, on myös printillä tulevaisuutta; syvällisille printtimedioille riittää omia ystäviä.
Youthlab Wellbeing –tutkimus
Yhteisöjen merkitystä käsiteltiin myös MTV Networksin toteuttamassa Youthlab Wellbeing -tutkimuksessa, jossa haastateltiin 16–34-vuotiaita nuoria yli 16 maassa, myös Suomessa. Tutkimuksen avulla pyrittiin ymmärtämään ja määrittelemään, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten hyvinvointiin.
Kehitysmaissa nuoret luottavat yhteisöönsä huomattavasti enemmän kuin kehittyneissä maissa: esimerkiksi intialaisista nuorista 65 prosenttia luottaa yhteisöönsä, kun vastaava luku Suomessa on 19 prosenttia. Kaikkein vähäisintä luottamus on Saksassa, jonka nuorisosta vain 11 prosenttia luottaa omaan yhteisöönsä.
Youthlab Wellbeing -tutkimuksessa kysyttiin myös nuorten mielipidettä nykyisestä elämäntilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Yllättäen kehitysmaissa ollaan kaikkein tyytyväisimpiä nykytilanteeseen, argentiinalaisista nuorista jopa 75 prosenttia todisti tyytyväisyyttään. Sen sijaan japanilaisista nuorista vain kahdeksan prosenttia kertoi olevansa tyytyväisiä nykytilanteeseen. Suomalaisnuoret sijoittuvat juuri keskiarvon yläpuolelle 47 prosentillaan, ja pitävät kehittyneiden maiden kärkisijaa.
Kehitysmaiden nuorilla on myös huomattavasti vahvempi luottamus tulevaisuuteen kuin kehittyneiden maiden nuorilla. Nykynuorten tärkein kilpailuhalun kohde ja stressin aiheuttaja on työura: pitää päättää, mitä haluaa tehdä ja vielä saada hyvä työpaikka. Tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret ovat kaikista haastatelluista kansallisuuksista toiseksi stressaantuneita, vain kiinalaisnuoret ovat vieläkin ahdistuneempia.
Entä miten nykynuoret lievittävät stressiänsä? Aivan samalla tavalla kuin monet aiemmat sukupolvet: kuuntelemalla musiikkia ja juttelemalla ystäviensä kanssa.
Lähteet: Nuorten mediakäyttö/printtimedian tulevaisuus, Itella ja 15/30 Research
MTV Youthlab Wellbeing 2007