Kun kehittyneissä maissa kasvuprosentit jäävät alle kymmenen, jylläävät Latinalainen Amerikka, Aasian ja Tyynenmeren alue sekä esimerkiksi Itä-Eurooppa kaksinumeroisilla luvuillaan.
Maakohtaisesti top 3 mainosmarkkinaa edustavat USA, Japani ja Kiina. Euroopan maista ykkösenä tulee Saksa, joka sijoittuu heti Kiinan jälkeen. USA:n ylivoimaista asemaa kuvaa hyvin se, että sen mainosinvestoinnit ovat yli kolme kertaa niin suuret kuin Japanin.
Mediaryhmien globaali asema
Medioista televisio on onnistunut puolustamaan ykköspaikkaansa ja jopa kasvattamaan osuuttaan – siinä missä printti luisuu sujuvasti alaspäin. Television osuus mainosinvestoinneista on yli 40 prosenttia. Mutta eivät vain panostukset ole kasvaneet, myös television katseluun käytetty aika on kasvanut. Television osuuden odotetaan pysyvän nykyisellä tasollaan kehittyneissä maissa ja vahvistuvan kehittyvissä maissa.
Internet on luonnollisesti se kovin nousija; sen osuus kasvaa alueesta riippumatta. Internet lohkaisee tällä hetkellä yli 10 prosenttia mainoskakusta kaikkialla muualla paitsi vahvoissa televisiokulttuurin maissa Latinalaisessa Amerikassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Länsi-Euroopassa kovimpia nettiin satsaajia ovat Englanti, Tanska ja Norja.
Radio, elokuva ja ulkomainonta ovat pysyneet jokseenkin stabiileina eri alueilla, eikä suuria muutoksia odoteta myöskään tulevaisuudessa.
Printti menettää asemaansa kaikkialla. Sen osuus maailman mainoskakusta on laskenut muutamassa vuodessa yli 10 prosenttiyksikköä ollen tällä hetkellä noin kolmannes.
Suuret mainosmaat
Aasiassa tv:llä on valta-asema; Kiinassakin se kahmaisee lähes 40 prosenttia mainosyuaneista. Internet on parin viime vuoden aikana tehnyt kovan nousun ja kirinyt sanomalehtien ohi toiseksi suurimmaksi mediaryhmäksi.
Suurista mainosmaista Brasilia on aivan pitelemätön tv-osuudessaan, joka on yli 70 prosenttia – ja sen odotetaan edelleen kasvavan. Sinänsä luku ei ole mikään yllätys, sillä brasilialaiset viettävät lähes 30 tuntia viikossa tv-ruutua tuijottaen.
Myös naapurissamme Venäjällä marssitaan television tahdissa, sen osuus on yli puolet kaikista mediapanostuksista. Ulkomainonta on toisena yli 10 prosentin osuudellaan. Lähitulevaisuudessa on odotettavissa muutoksia, kun internet siirtynee toiseksi suurimmaksi mediaryhmäksi. Tähän vaikuttanee myös voimaantullut kielto, jonka mukaan ulkomainokset teiden yläpuolella, rakennusten seinissä ja rakennuspaikkojen aidoissa eivät enää ole sallittuja.
Englannissa netti on ykköspaikalla vieden vajaan kolmanneksen punnista television ja sanomalehtien tullessa lähes tasapäin takana. Ykkössijan on mahdollistanut digimedian muuttuminen tiedonvälityskanavasta viihdemediaksi.
USA:ssa printti ja televisio ovat lähes tasavahvoja ottaen noin kaksi kolmasosaa mainosdollareista. Mutta kuten muuallakin, jenkit siirtyvät nettiin ja dollarit seuraavat perässä.
Eurooppa: Etelä vastaan pohjoinen
Etelä-Euroopassa television osuus on huomattavasti suurempi kuin Pohjoismaissa. Mutta ei sen asema horjuttamaton ole: lähes kaikki mediaryhmät televisio mukaan lukien ovat menettäneet siellä jalansijaansa internetille.
Perinteisesti printin osuus panostuksista on ollut Pohjoismaissa korkea ja tämä pitää edelleen paikkansa. Mutta kovia printtipanostajia löytyy esimerkiksi Hollannista, jossa ollaan lähes Suomen tasolla.
Pohjoismaiden kesken mainoskakut ovat aika samantyyppisiä, mutta pieniä erojakin löytyy. Esimerkiksi nettipanostuksissa kaverit menevät meidän edellä: Tanskan, Norjan ja Ruotsin osuudet ovat yli 20 prosenttia Suomen jäädessä toistaiseksi tuon luvun alle. Hännänhuippuja ollaan myös siinä, että meillä panostukset henkeä kohden ovat kaikkein pienimmät Norjan juhliessa keulilla. Ja löytyyhän meiltä alue, jolla ollaan ykkösiä. Lukijakansana katse kääntyy sanomalehtipanostuksiin ja siellä vihdoin pääsemme ykköspallille.
Lähteet: Warc ja Zenith Optimedia