Dagmar

Vuonna 2005 rekrytointimainonta muodosti 6,2 prosenttia sanomalehtien ilmoitustuloista. Helsingin Sanomat hallitsee vajaan 60 prosentin osuutta markkinoista.

Helsingin Sanomat selvitti huhtikuussa 2006 lukijakuntansa keskuudessa Talous-osansa ja työpaikkailmoittelun seuraamista. Noin kaksi kolmesta vastaajasta kertoi seuraavansa Talous-osaa säännöllisesti. Eniten luetaan osion pääartikkelia, mutta yli puolet seuraa säännöllisesti myös työpaikkailmoituksia.

Aktiivisimpia työpaikkailmoitusten seuraajia ovat 30-44-vuotiaat. Seuratuimmat toimialat ovat tekniikka, tietotekniikka, kaupallinen ala ja markkinointi, palveluala ja kauppa sekä opetus ja tutkimus.

Päättäjien tietolähde

Työpaikkailmoittelua seuraavat nekin, jotka eivät ole hakemassa uutta tehtävää, toteaa Dagmarin suunnittelupäällikkö Tuija Varis. – Seuranneista peräti kolmannes kertoo saaneensa kimmokkeen työpaikan hakemiseen, vaikka vielä lehteä avatessa ei olekaan ollut aktiivisesti työnhaussa.

Variksen mukaan esimerkiksi yritysjohtajat seuraavat rekrytointimainontaa saadakseen informaatiota muista yrityksistä:

– Rekrytointi-ilmoituksista saa tietoa muun muassa kilpailijoiden toiminnoista. Parhaimmillaan rekrytointi-ilmoitus vahvistaa haluttuja mielikuvia yrityksestä. Ilmoituksessa voidaan tuoda esille keskeisiä asioita yrityksen toimialasta, markkina-asemasta ja tavoitteista.

Varis kannustaa btob-markkinoijia kehittämään muuta markkinointiviestintää tukevan rekrytointistrategian, joka helpottaa pitämään myös nopeat rekrytointitapaukset linjakkaina ja kokonaisuutta vahvistavina.

Internet syventää viestiä

Helsingin Sanomien lukijatutkimuksen mukaan 86 prosenttia vastanneista pitää painettua lehteä ja internetiä parhaana yhdistelmänä työpaikan etsimisessä. Vielä kolme vuotta sitten 57 prosenttia vastanneista kertoi seuraavansa työpaikkailmoituksia vain sanomalehdestä, tänä keväänä sanomalehteä ainoana tietolähteenä käyttävien osuus on pudonnut 37 prosenttiin. Mutta tyystin ilman lehteäkään ei pärjätä, sillä vain 13 prosenttia vastanneista seuraa työpaikkailmoittelua vain internetistä.

– Internetin merkitys työpaikkainformaation lähteenä korostuu ymmärrettävästi alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Internetistä saadaan syventävää tietoa työpaikoista ja niitä tarjoavista yrityksistä, arvioi Varis.

Insinööreille ydinviesti, tradenomeille maalailua

Millainen sitten on hyvä rekrytointimainos? Helsingin Sanomien lukijat arvostavat tutkimuksen mukaan selkeyttä, asiallisuutta ja kiinnostavuutta. Tehtävänimike ja tehtäväkuvaus kannattaa tuoda selvästi esiin.

– Rekrytointi-ilmoitusten toivotaan sisältävän tietoa yrityksestä työnantajana, mutta kuivakkaan ilmaisuun ei silti tarvitse päätyä. Jos haluaa saada muutkin kuin aktiiviset työnhakijat kiinnostumaan, on kyettävä erottumaan positiivisella tavalla ja herätettävä kiinnostusta yritystä kohtaan.

Myös Talentum Media Oy:n toukokuussa julkistaman kvalitatiivisen rekrytointitutkimuksen mukaan erottuminen on tärkeää, koska ilmoituksia luetaan siinä missä muutakin lehteä. Haastateltavat kertoivat selaavansa työpaikkailmoitukset ja lukevansa vain kiinnostavat. Teknisen alan ihmiset sanoivat kiinnittävänsä huomiota koneiden ja laitteiden kuviin sekä pitävänsä nopeasti luettavista, lyhyistä ja ytimekkäistä perusilmoituksista. Kaupallisen alan ihmisiä pysähdyttävät paremmin ihmiset ja työyhteisö, brändit ja tuotteet. Heitä puhuttelevat vapaammin rakennetut, mielikuvia herättävät rekrymainokset.

Rekryilmoituksen sudenkuopat

Talentum Media Oy:n rekrytointitutkimus kirjasi ylös myös alan 10 sudenkuoppaa:

  1. Lifestyle tai ”kuvapankki”-kuvat, jotka eivät liity yritykseen tai haettavaan tehtävään.
  2. Ylimalkainen yritysesittely
  3. Ei selkeää tehtävänimikettä
  4. Slogan edellä lähtevät ilmoitukset, joista tehtävänimikettä on vaikea löytää.
  5. Joissakin tapauksissa englannin kieli
  6. Harhaanjohtavat, monitulkintaiset tekstit
  7. Liian täynnä olevat ilmoitukset ja liian pienellä tekstikoolla
  8. Uskomattomat vaatimukset, mutta tyhjä tarjotaan-lista
  9. Sijoittelu
  10. Värimaailman tai tyylin ristiriita yrityskuvaan, yrityksen kokoon tai toimialan tapaan

Lähteet:

Helsingin Sanomat Talous-osa, TNS Gallup, huhtikuu 2006
Kvalitatiivinen rekrytointitutkimus, Talentum Media Oy/NCM Marketing Research, maalis-huhtikuus 2006
Sanomalehtien Liitto, TNS Gallup Adex