11.11.2015 | Uutisarkisto

Instagram on nyt mainostajan huulilla

Instagramin houkuttelevuutta lisää se, että mainostajia ei koske samat rajoitteet kuin käyttäjiä. Kun instagrammaaja voi julkaista maksimissaan 15 sekunnin pituisia videoita, mainostajalle pituusrajoite on 30 sekuntia. Mainostaja voi myös ohjata palvelusta ulos, kun taas käyttäjä ei saa sisältöihinsä aktiivisia linkkejä. Mainokset nousevat uutisvirtaan samalla tavoin kuin orgaaniset julkaisut, erotuksena sponsored–ilmoitus julkaisun oikeassa laidassa.

Instagram-mainonta ennakoitua halvempaa

Ensimmäisten kampanjoiden perusteella voidaan todeta, että mainonnan hinta (CPM, CPC) on jäänyt huomattavasti ennustettua alhaisemmaksi. Keskimäärin tuhannesta mainosnäytöstä on maksettu 2–5 euroa, mikä edustaa Facebookin keskitasoa. Olemme myös törmänneet tapauksiin, joissa mainonta on ollut selkeästi edullisempaa kuin Facebookissa. Videomainonnan hinnoittelu on myös äärimmäisen kilpailukyinen: katselukohtainen hinta on liikkunut keskimäärin 2-4 sentissä.

Instagram-mainonta aktivoi

Kenshoon mukaan käyttäjät klikkaavat mainoksia 2,5 kertaa todennäköisemmin Instagramissa kuin muissa somepalveluissa. Salesforce on puolestaan laskenut, että Instagram-mainosten klikkiprosentti on kaksinkertainen Facebookiin verrattuna. Instagram-käyttäjien aktiivisuudesta on nähtävissä samansuuntaisia viitteitä myös Suomessa: klikkiprosentit nousevat helposti yli kahteen.

Toki osasyynä korkeisiin klikkiprosentteihin lienee mainonnan uutuusarvo, mutta useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että klikkiprosentit ovat olleet korkeita myös orgaanisen sisällön kohdalla. Brändisisältö istuu luontevasti Instagramiin etenkin silloin, kun sisällön kulmakivenä on kuluttajan inspiroiminen.  Erityisen mielenkiintoinen havainto on ollut myös se, että monissa tapauksissa mainosten tykkääjissä on korostunut erityisesti nuoremmat instaajat.

Mainonnan laatu vaihtelee

Mainontaa lanseeratessaan Instagram ilmoitti tarkasta mainosseulasta. Todellisuudessa mainosten hyväksymisprosessi on osoittautunut todella nopeaksi. Samalla mainonnan laatu on vaihdellut. Harmillisen moni mainostaja tuntuu unohtaneen, että Instagramin suosio perustuu visuaaliseen kerrontaan ja korkealaatuisiin kuviin. Nyt palvelussa on joutunut törmäämään leikkaa/liimaa-tyyppisiin kuviin, joista inspiroituminen on kaukana.

Laadukkaan sisällön varmistaminen on Instagramille kriittistä, jotta käyttäjät hyväksyvät mainonnan osaksi palvelua. Ilman laajaa sitoutuneiden käyttäjien yhteisöä, ei alusta myöskään houkuttele mainostajia. Instagramin, kuten niin monen muunkin somepalvelun, haasteena on tasapainon löytäminen kaupallisen sisällön ja kuluttajien luottamuksen välillä. Kanava kerääkin ahkerasti käyttäjäpalautetta ja pyrkii kehittämään kunkin instagrammaajan uutisvirtaa yhä paremmin palvelevaksi.

Mainosformaatit laajenevat

Instagramin valtava kaupallinen potentiaali heijastuu myös laajeneviin mainosratkaisuihin; viimeisimpinä lisäyksinä Facebookista tuttu karusellimainos sekä Reach and Frequency -ostotapa, joka takaa mainostajalle tietyn peiton ja mainonnan toistotason.

Tulevaisuudessa mainostaja voi myös kohdistaa mainontaa Facebookissa Instagram-mainontaa nähneille. Marquee-mainonnalla eli niin sanotulla haltuunotto-formaatilla markkinoija voi puolestaan tavoittaa laajoja massoja lyhyessä ajassa. Marqueen myötä Instagram on jatkossa varteenotettava kanava myös isoissa tuotelanseerauksissa. Ei siis ihme, että eMarketer ennustaa Instagramin mainostulojen yltävän jo 1,5 miljardiin euroon ensi vuoden aikana.

Loppujen lopuksi se, miten hyvin hype Instagramin ympärillä muuntuu mainostajan myynniksi, on paljolti markkinoijasta itsestä kiinni. Niin mainonnan kuin muunkin sisällön pitää olla suunniteltua, korkealaatuista ja ennen kaikkea kohderyhmää puhuttelevaa. Instagram-käyttäjät ovat tottuneet tasokkaaseen sisältöön ja äänestävät jaloillaan, mikäli eivät pidä näkemästään.

Mietitkö Instagramin käyttöönottoa tai sitä miten tehdä tuloksellista mainontaa Instagramissa? Autamme mielellämme. Ota yhteyttä >>

Lähteet:
Digitaalisen median tutkimus 2015, Dagmar
eMarketer
Kenshoo
Salesforce

Erika Luukkonen

Erika Luukkonen

Lisää aiheesta