Bonnier aloitti iPad-valloituksensa Popular Science -lehdellä, joka julkaistiin viime huhtikuussa samana päivänä kuin itse laite. Sen jälkeen lehtitalo on lanseerannut kymmenkunta iPad-lehteä eri maissa. Seuraavana vuorossa ovat Pohjoismaat mukaan lukien Suomi.
Bonnier perusti yhdessä Allerin ja Egmontin kanssa Nordic Digital Magazine Initiative -hankkeen, jonka tarkoituksena on muun muassa kehittää alalle standardeja ja mittareita, parantaa lukijakokemusta sekä tehdä yhteistyötä mainostajien kanssa. Tavoitteena on myös löytää yhteinen kauppa-alusta, joka helpottaisi jakelua niin iPadilla kuin muillakin tulevilla tableteilla.
Potentiaalit lukijat printtilehtien suurkuluttajia
Otavamedia, joka lanseerasi ensimmäisen iPad-lehtiversionsa lokakuussa, toteutti kesällä 2010 lukijatutkimuksen potentiaalisista sähköisten lukulaitteiden lukijoista.
Tulokset eivät yllättäneet: potentiaalinen lukija on alle 35-vuotias suurkaupunkilainen mies tai nainen, akateemisesti koulutettu toimihenkilö tai opiskelija. Hän lukee ja ostaa myös irtonumeroina keskimääräistä enemmän aikakauslehtiä ja käy printtilehtien verkkosivulla tavallista tiuhemmin. Lisäksi hän käyttää mobiilinettiä.
Myös kansainvälisten tutkimusten mukaan iPad-lehtien lukijat ovat lehtien suurkuluttajia.
Printtilehti konseptoitava uudelleen
Koska standardit julkaisemiseen, mainostamiseen, hinnoitteluun ja lehtien ostopaikkaan ovat vasta kehittymässä, kestää vielä aikansa ennen kuin aikakauslehtien tulevaisuutta erilaisissa lukulaitteissa voidaan ennustaa.
Se jo kuitenkin on varmaa, että iPad nopeuttaa toiminta- ja ajattelumallien muutosta kustantamisessa. Erilaisiin alustoihin – mediatabletteihin, printtiin, verkkoon, mobiiliin – ei voida enää keskittyä erillisinä jakelukanavina, vaan lukijasuhdetta on nyt mietittävä kokonaisuutena. Miten tarjota lukijalle aikakauslehden etuja eri käyttötilanteissa ja eri alustoilla pitkin päivää?
Periaatteessa mikä tahansa lehti sopii iPadiin, jos se vain osataan konseptoida sille uudelleen. Mutta lukuelämyksiä ei synnytetä siten, että printtilehden sisältö siirretään sellaisenaan lukulaitteelle muutamalla lisäelementillä.
Toisaalta, videosisällön, kuvagallerioiden ja linkkien tuominen tarinaan täytyy olla perusteltua. Uutuudenviehätys häviää nopeasti, jos näyttävien elementtien todellinen lisäarvo jää pieneksi.
Mainostajille uusia mahdollisuuksia
Myös markkinoijien odotetaan hyödyntävän uusien lukulaitteiden ominaisuuksia – ilman tarpeetonta kikkailua.
Condé Nast -aikakauslehtikustantajan iPad-käyttäjätutkimuksen mukaan mieleenpainuvimmat ja tehokkaimmat mainokset linkittyvät luontevasti interaktiivisiin mahdollisuuksiin ja ohjaavat käyttäjät suoraan ostovaiheeseen.
Tulevaisuudessa iPad-mainonnan tehokkuutta päässee mittaamaan kauppaan asti, mikä tarjoaa selkeän lisäarvon perinteiseen printtilehden mainokseen nähden.
Lukutavat-, -paikat ja -asennot muuttuvat
Condé Nastin tutkimuksen mukaan kaikki alkuvaiheen iPad-käyttäjät eivät suinkaan ole tyypillisiä tekniikan edelläkävijöitä tai edes muiden Applen tuotteiden käyttäjiä. Lukijat tarvitsevat siis apua sovellusten käyttämiseen, perusnavigaatiosta lähtien.
iPad-lehtien lukeminen vaatii myös harjoittelua, sillä eri lehtien lukemis- ja selailutavat vaihtelevat. Eivätkä kaikki perinteiset lukupaikat tai -asennot onnistu; vaikka laite painaa vain alle kilon, se tuntuu huomattavasti painavammalta kuin printtilehti.
Kaikesta huolimatta iPad on jakelukanavana täynnä potentiaalia, ja sen mahdollistamat uudet lukuelämykset ovat tervetulleita.
Lähteet:
baekdal.com, betatales.com, Bonnier, Brandrepublic, Media Daily News, Mediaweek, M&M, Otavamedia, Sanoma Magazines, Talouselämä, TNS Gallup Oy, Warc