Tuoreimman selvityksen mukaan joka neljännessä suomalaiskodissa on nyt mahdollisuus seurata digitaalisia tv-lähetyksiä, mutta interaktiivisuuden mahdollistavia MHP-laitteita on myyty vasta noin 50 000 kpl. Kaikki pääkanavamme tarjoavat jo MHP-palveluja ja kaapeliyhtiöillä on valmiina laaja MHP-palvelupaketti. Ongelmia tuottaa se, että kaapelitalouksiin sopivia MHP-laitteita ei ole ollut markkinoilla. Arvioiden mukaan kaapeliyhtiöt ryhtyvät jakamaan niitä ensi syksynä.
Kaapelibokseissa on modeemin sijasta ethernet-verkkokortti eli jatkuvasti auki oleva yhteys, jolloin sovellus voi lähettää internetissä olevalle palvelimelle koko ajan tietoa siitä miten katsojat käyttävät sovellusta, mitä nappeja painavat, kuinka pitkään käyttävät ynnä muuta mainostajaa kiinnostavaa tietoa.
Italian valtio tukee MHP-laitteen ostajaa
– Suomi otti MHP-standardin ensimmäisenä käyttöön, mutta nyt Italiaa voidaan pitää MHP:n edelläkävijänä, vertaa digi-tv-ratkaisuihin erikoistuneen Icareus Oy:n teknologiajohtaja Mikko Karppinen. – Britit ja ranskalaiset ovat interaktiivisen tv:n suhteen vieläkin pidemmällä, mutta heidän käytössään on toinen standardi.
Kun digitaaliset lähetykset käynnistettiin Italiassa, laitevalmistajilla oli jo tarjota MHP-sovittimia. Lisäksi valtio tukee niiden ostoa; ensimmäisenä vuonna tuki oli 150 euroa, nyt 70 euroa. Etu edellyttää, että tv-lupa on maksettu.
– MHP-laite maksaa tällä hetkellä Italiassa noin 150 euroa eli alle puolet siitä mitä ne alussa maksoivat täällä, toteaa Karppinen. – Italian markkinat ovat niin suuret, että valmistajat haluavat tarjota laitteita sinne. Esimerkiksi Nokian kaikki sovittimet ovat menneet Italiaan.
Toimivia MHP-sovelluksia
Karppisen mukaan MHP-sovelluksia on toteutettu kaikkien kanavien toimesta ja ne toimivat paremmin kuin ensimmäiset sovellukset Suomessa. Pääkanavat RAI, Mediaset ja La7 ovat toteuttaneet jo lähes 100 palvelua.
Suomessa MTV3 käyttää Do-merkkiä osoituksena siitä, että mainos sisältää sovelluksen. Italiassa sovellukseen kehotetaan siirtymään näyttämällä mainoksen päällä esimerkiksi myytävän tuotteen logoa.
Nuoret aktiivisimpia käyttäjiä
Mediaset on testannut digi-tv-mainosten toimivuutta 2000 lombardialaisen kotitalouden keskuudessa. Testissä olivat mukana muun muassa Lancia, Lavazza ja Q8.
Lancia Ypsilon -automerkkiä esittävästä mainoksesta katsoja saattoi siirtyä sovellukseen, josta hän sai lisätietoa auton teknisistä hienouksista sekä jälleenmyyjistä. Q8-öljy-yhtiön mainoksen aikana oli mahdollista tutustua tarjoukseen ja yhtiön asemiin Italiassa. Lavazza-kahvimainoksesta pääsi peliin, jonka palkintoina jaettiin kahvipaketteja.
Testin mukaan 30-50 prosenttia katsojista käynnisti sovelluksen sen nähtyään. Yli puolet heistä vietti sovelluksessa yli minuutin. Aktiivisimmin sovelluksia hyödynsivät nuoret sekä kohderyhmään kuuluvat katsojat.
Mainoksiin sijoitettujen sovellusten lisäksi hyödynnettin bannermainontaa digitekstitelevisiossa.
Katsojat haluavat vaikuttaa sisältöön
Italiassa on toteutettu myös ohjelmakohtaisten sovellusten sponsorointia. Suosituimmissa ohjelmissa on ohjelmasponsorit, jotka näkyvät vahvasti myös lisäarvopalveluissa. Mielenkiintoista on se, että katsojat ovat valmiita maksamaan ohjelmaan sidottujen sovellusten käytöstä, vaikka internetissä olisi ilmainen vaihtoehto.
Karppisen mukaan erityisesti mahdollisuus vaikuttaa ohjelmaan innostaa ihmisiä.
– Big Brotherissa saavutettiin huomattavasti suuremmat palautemäärät, kun kysyttiin mitä talossa olijoiden pitäisi syödä aamiaiseksi kuin kun tiedusteltiin, kuinka katsojat itse toimisivat jossakin tilanteessa.
Paluukanavana SMS
Italiassa SMS on yleisimmin käytetty paluukanava. Sen etuja ovat palvelujen laskuttamisen helppous, persoonallisempi kokemus sekä sovellusten käytöstä saatu reaaliaikainen data. Katsojalle on lähetetty SMS-viestinä esimerkiksi etukuponki, jota näyttämällä on saanut liikkeessä asioituaan vaikkapa ilmaisen tuotenäytteen.
Italian hallitus uskoo, että tv:n kautta on mahdollista tavoittaa niitä ihmisiä, joita ei saavuteta internetillä. Niinpä vielä tämän vuoden aikana on käynnistymässä monia digi-tv-projekteja, joilla tuotetaan paikallisia ja kansallisia palveluja liittyen muun muassa verotukseen, terveydenhuoltoon ja tiedottamiseen.