Muistatko vuodet 1985-1986? Kun televisiosta katsottiin Dallasia ja Dynastiaa sekä Soitinmenoja ja Toivotaan toivotaan -ohjelmaa. Don Johnson keikaroi Miami Vice -sarjassa ja Ritari Ässä esitteli ihmeautoaan.
MTV3-kanavaa ja Salkkareita ei ollut, puhumattakaan Nelosesta, MoonTV:stä tai ATV:stä. Ensimmäiset kaupalliset radioasemat herättivät ihmetystä. Nuoria kiinnosti erityisesti ”Liekkihotelliin” juuri perustettu Radio City ja sen puolianarkistinen toiminta.
Kukaan ei surffannut netissä, eikä puhunut kännykkään. Ne, joilla riitti ikää, taistelivat kesäisin harvoista terassituoleista Lee Cooperit tai Falmersit jalassa. Kahviloita oli harvassa, eikä niissä voinut lukea ilmaisjakelulehtiä, sillä edes City-lehteä ei vielä julkaistu. Kaduilla ei ollut abribuseja eikä takseissa mainontaa.
Image alkoi juuri ilmestyä, mutta Trendiä, Demiä, Mixiä, Cosmopolitania sai vielä odottaa. 7 päivää -lehden rakettimaiseen tuloonkin oli vielä vuosia.
Television, radion, pesukoneen, imurin ja kahvinkeittimen lisäksi muita kodinkoneita oli harvan vastaajan kodissa. Vain 5 %:lla vastaajista oli kodissaan mikroaaltouuni, 8 %:lla kotitietokone ja 21 %:lla videot.
Nyt lähes joka kolmannella vastaajalla on useampi kuin yksi auto, 64 %:lla on astianpesukone ja 61 %:lla vähintään 2 televisiota.
Kun vielä reilut 15 vuotta sitten 81 % vastaajista ilmoitti, että kotona valmistettiin vähintään yksi lämmin ateria päivässä, nykyisin enää 64 %:ssa talouksista tuoksuu itse valmistettu ruoka. Ruoka kyllä voi tuoksua, mutta se tulvahtaa yhä useammin mikrossa lämmitetyistä eineksistä tai pizzoista ja ranskanperunoista.
Eipä ihme, että tämän päivän 15-25-vuotiaat ovat asennemittausten mukaan muuta väestöä teknologiamyönteisempiä, pinnallisempia, materialistisempia ja statussuuntautuneempia. He etsivät koko ajan uutta ja sopeutuvat helposti yllätyksellisiin tilanteisiin. He haluavat toteuttaa itseään ja uskaltavat ottaa riskejä. Sosiaalinen tunnustus ja kaverit merkitsevät paljon. Sen sijaan perhe, yhteisö, ympäristö ja yhteiskunta eivät ole nuorille niin tärkeitä asioita kuin vanhemmille.
Eivät 80-luvunkaan nuoret olleet yhtä huolissaan ympäristöasioista kuin vanhemmat. Sen sijaan poliittinen turhautuminen näkyi vähäisempänä kuin vanhemmissa, samoin korkean yhteiskuntamoraaliin peräänkuuluttaminen.
Tämän päivän nuoret eivät ole yhtä kriittisiä yrityksiä kohtaan kuin 80-luvulla.
Myös kaipuu luonnolliseen elämäntapaan on vähentynyt ja pinnallisemmat asiat, kuten ulkonäkö, muoti, nautiskelu ovat nousseet.
”Kaikki mulle tässä nyt ja heti” -ajattelun lisääntyminen ei siis ole silkkaa keski-ikäisten keksimää panettelua. Mutta kuten vanha kansa jo tiesi: sitä niittää mitä kylvää.
Lähteet:
TGI-tietokanta 1986 ja 2001
Monitor ja Risc Monitor