3.4.2003 | Uutisarkisto

Katsotaanko televisiota yhtä paljon Helsingissä, Pihtiputaalla ja Rovaniemellä?

Yleinen käsitys on, että pohjoisessa asuvilla ei ole juuri muuta tekemistä kuin katsoa televisiota, kun taas etelän kiireisten ihmisten tavoittamiseksi tarvitaan huomattavasti mittavampia tv-kampanjoita. Mediajohtaja Tina Wessman tutki, onko käsitys tarua vai totta. Samalla hän paljastaa, miksi määräpaikan ostamista katkon viimeiseksi spotiksi kannattaa miettiä kahdesti.

– Kun tarkastellaan koko väestöä, kaikkia yli 10-vuotiaita, alueellisia eroja katselun kokonaismäärässä ei juurikaan ole, paljastaa Wessman. – Jos koko väestön katselu alkuvuoden aikana määritellään indeksillä 100, on indeksien vaihtelu läänitasolla hyvin pieni: 99-105.

Sen sijaan kanavien katseluosuuksissa on alueittaista vaihtelua. Wessmanin mukaan asiaan vaikuttaa ensisijaisesti erilainen tarjonta.

– Kaapelin ja satelliitin välityksellä lähetyksensä vastaanottavat ns. monikanavataloudet painottuvat Etelä- ja Länsi-Suomen lääneihin, kun taas Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänissä tarjonta koostuu useimmin neljästä tai peräti vain kolmesta kanavasta – Nelonenhan ei näy ihan koko maassa.

Ylen kanavat ovat erityisen vahvoilla Oulun ja Lapin lääneissä (katseluosuus 48 %, koko maa 44 %), MTV3 pärjää keskimääräistä paremmin Itä-Suomen läänissä (42 %, koko maa 39 %) ja Nelosen katseluosuus on suurin Etelä-Suomen läänissä (12 %, koko maa 10 %).

Kaupallisten kanavien katsotuimmat ohjelmat eivät vaihtele maantieteellisesti.
– MTV3-kanavalla Miss Suomi 2003 ja Maria Kallio olivat alkuvuoden katsotuimpia Hangosta Nuorgamiin. Nelosella kaikkien suomalaisten suosikkeja olivat elokuvat, kärjessä Robin Hood ja Pelastakaa sotamies Ryan, vertailee Wessman.

Television osuus mediainvestoinneista oli viime vuonna 19,1 % ja panostusten arvo yhteensä 201,4 milj.?. Tästä summasta noin 13 % panostettiin alueelliseen tv-mainontaan. Alueellisen mainonnan osuus vaihteli kuitenkin toimialoittain välillä 0-100 %. Yli 10 milj.? televisioon panostaneella kuudella toimialalla osuus vaihteli kosmetiikan 1 %:sta kodin elektroniikan 25 %:iin.

Alueellisen mainonnan investoinneista 44 % kohdistui Helsingin myyntialueelle, joka kutakuinkin vastaa entistä Uudenmaan lääniä. Turku ja Tampere haukkasivat kumpikin reilut 10 % alueellisista tv-investoinneista.

Ne 80 000 taloutta, jotka ovat Digitan arvion mukaan tässä vaiheessa hankkineet itselleen digi-tv-sovittiminen – tuttavallisemmin digiboksin – eivät näe alueellista mainontaa ollenkaan. Koska alueellinen mainonta on perinteisesti sijoitettu katkon loppuun, joudutaan digitalouksissa katsomaan hetken pelkkää mustaa ruutua, ennen kuin ohjelma taas jatkuu.

– Syy alueellisen mainonnan ”digipimentoon” on alueellisen lähetysautomatiikan puuttuminen digi-television puolella, kertoo Wessman. – MTV3 aloittaa alueautomaation rakentamisen kesän jälkeen. Tavoitteena on, että neljä aluetta, todennäköisimmin Helsinki, Turku, Tampere ja Lahti, saadaan valmiiksi tämän vuoden puolella ja työtä jatketaan vuonna 2004.

Wessmanin mielestä tässä vaiheessa ei ole suurta syytä huoleen alueellisen mainonnan osalta, koska digi-tv-sovittimia on vielä melko harvassa taloudessa.

– Tässä tilanteessa on kuitenkin syytä harkita tarkkaan määräpaikan ostamista katkon viimeiseksi spotiksi. Koska alueellista mainontaa on eri määrä eri alueilla, niin määräpaikalla oleva spotti esitetään valtakunnallisesti alueellisessa lähetysvirrasta. Näin ollen myös katkon viimeinen määräpaikkaspotti jää digi-tv-talouksissa näkemättä.

Lähteet:
– Suomen Gallup Adex
– Finnpanel / TeleMonitor 1.1.-26.3.2003
– Finnpanel / X*Pert 1.1.-23.3.2003

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta