Mick Jaggerin naama Dressmannin ulkomainoksessa sai monet kadulla kulkijat pysähtymään; Rolling Stones avasi batistinikävelyyn aivan uuden ulottuvuuden.Rollareiden ja Dressman Nordicin yhteistyö on esimerkki laajemmasta kumppanuudesta, jossa vaateketju hyödyntää kohderyhmänsä suosikkibändiä kokonaisvaltaisesti. Sopimukseen kuuluu The Rolling Stonesin kuva- ja musiikkioikeuksien hyödyntäminen markkinoinnissa ja PR:ssä sekä muun muassa Rolling Stones -paitamallisto ja räätälöity ”Hot Stuff”-levy.
Yhteistyön taustalla on kansainvälinen musiikkijätti, Universal Music Group, joka hallitsee kolmannesta globaalista musiikkimyynnistä ja omistaa maailman suurimman artistitallin. UMG:n listoilta löytyy edellä mainittujen artistien lisäksi muun muassa U2, 50 cent, Rihanna, Justin Bieber, Abba ja Rammstein. Kotimaisista esimerkiksi Children of Bodom, Von Hertzen Brothers, Kolmas Nainen, Olavi Uusivirta sekä Jonna Tervomaa.
Levykauppa kulkee nyt mukana
Digitalisoituminen on johtanut myös musiikkibisneksen murrokseen; fyysisten tuotteiden myynnistä ja omistamisesta siirrytään musiikin lataamiseen ja käyttöoikeuteen. Digimyynnin osuus on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana 1,4 prosentista 18,2 prosenttiin.
Lähes rajattoman laaja levykokoelma kulkee nyt ihmisten taskussa yhtä helposti kuin kännykkä. Niinpä musiikkia myös kuunnellaan entistäkin enemmän: avokonttoreissa, bussissa, kadulla, lenkillä ja lääkäriä odotellessa.
Alihyödynnetty voimavara
Musiikin voima mielikuvien luojana, tunnelmien rakentajana ja muistijäljen painajana tunnetaan markkinointimaailmassa hyvin. Silti sitä hyödynnetään mainonnassa edelleenkin yllättävän vähän.
Radio- tai tv-spottiin liitetään usein taustaääneksi sopivaa, anonyymiä katalogimusiikkia kertakäyttöperiaatteella. Harva suomalainen markkinoija on kirjannut brändimäärittelyihinsä musiikillista linjaa, vielä harvemmalle kyse on strategisesta valinnasta.
Palvelua ja palveluvalikoimaa
Markkinoijien ja musiikkibisneksen hyödyntämättömiin mahdollisuuksiin on havahduttu nyt myös levy-yhtiöiden puolella. Esimerkiksi Universal Music Finland on rekrytoinut viime aikoina myyntivoimaa kehittämään markkinoijille tarpeiden ja budjettien mukaisia ratkaisuja.
UMF on muun muassa rakentanut oman soittolistapalvelun, Digster.fi:n, johon on koottu musiikkia iTunesin ja Spotifyn tarjonnasta. Lady Gagan ja Laurin Tähkän lempimusiikkia sisältävien listojen joukossa on tilaa myös mainostajille. Palvelu on myös brändättävissä mainostajan visuaalisen ilmeen mukaiseksi, jolloin brändi liittyy helposti osaksi musiikin maailmaa.
Laajemmin musiikin hyödyntämisestä kiinnostuneille voidaan tarjota vaikkapa räätälöity verkkopalvelu, kuten Ruotsissa Nordealle toteutettu Check-in Music. Tämä nuorta asiakaskuntaa kiinnostava verkkopalvelu maksaa käyttäjälle vain pari euroa kuukaudessa ja oikeuttaa joka kuukausi 10 musiikkilataukseen sekä kuuntelemaan rajoituksetta musiikkia streaming-muodossa. Lisäksi palvelun käyttäjät voivat osallistua kilpailuihin, joiden palkintona on konserttilippuja ja artistitapaamisia.
Brändin maailmaan sopiva kumppani
Artistitason yhteistyö on pelkkää musiikkisisältöä vaativampi vaihtoehto. Parhaimmillaan se avaa valtavasti mahdollisuuksia sisäisestä markkinoinnista tuotekehitykseen, tapahtumamarkkinointiin ja mediamainontaan. Artistin vetovoima voi imaista innokkaita faneja entistäkin tiiviimmin kiinni brändiin.
Mutta yhteistyö sisältää myös samat inhimilliset riskit kuin kaikki ihmisten väliset kumppanuudet. Se kaikkein puhtoisinkin sinivalkoinen ääni kun voi päätyä paparazzien piirittämäksi ja keltaisen lehdistön sivuille.
Kenen elinkumppaniksi brändi sopii ja mitä se kestää niin myötä- kuin vastamäessä, kannattaa puntaroida perin pohjin ennen uuden suhteen julkistusta.