Brändi on mielikuva tai kokemus, joka ihmisillä on yrityksestä, tuotteista tai palveluista. Siksi kaikki yrityksen nimissä tehtävä toimenpiteet vaikuttavat brändiin myönteisesti tai kielteisesti – sosiaalinen media pitää siitä huolen. Brändi rakentuu, kun ihmiset viettävät aikaa sen parissa ja kertovat siitä muillekin.
Ilmiö on puolestaan tapahtuma, joka saa ihmiset aktivoitumaan. Esimerkiksi tekemään, jakamaan, puhumaan, kuuntelemaan, katsomaan – eli käyttämään aikaa ilmiön parissa. Siksi ilmiöt ovat taitavasti hyödynnettyinä brändin rakentumiselle loistavia työvälineitä. Menestyvät brändinrakentajat luovat ilmiöitä tai ovat tiiviisti ja suunnitelmallisesti niissä mukana.
Miten ilmiöbisnekseen sitten pääsee mukaan? Asiaa voi lähestyä toisaalta asiakaskeskeisesti, toisaalta brändikeskeisesti. Asiakkaille täytyy kyetä tarjoamaan sellaisia kokemuksia, joiden mukaisiksi brändin halutaan rakentuvan. Toisaalta, kun brändi perustuu kuluttajien kokemuksiin ja mielikuviin, kuinka saan haltuuni nuo kokemukset ja mielikuvat?
Ilmiöbisneksen kulmakivi on tieto. Se puolestaan rakentuu datasta, jota meillä riittää vaikka vientituotteeksi asti. Haasteena ei olekaan datan määrä, vaan kuinka se osataan puristaa sellaiseksi tiedoksi, josta on hyötyä ilmiöiden rakentamisessa.
Miten ilmiöbisnestä sitten tehdään?
Ilmiöbisnes on ilmiöiden systemaattista hyödyntämistä liiketoiminnan kasvattamiseksi. Systemaattisuuteen tarvitaan tietoa ja hyödyntämiseen momentum sekä luovuutta. Momentum on se aikaikkuna, jossa yrityksen on otettava ilmiö haltuun. Se voi olla pitkä tai lyhyt, joten valmiuksien tulee olla kunnossa, jotta voidaan reagoida tarvittaessa hyvinkin nopeasti.
Harva kaupallinen ilmiö syntyy ilman perinteisten medioiden tukea tai maksettua mainontaa, joten nopeat aikaikkunat asettavat haasteita budjetoinnille. Usein rahaa ei ole budjetoitu tai sen allokointi kestää niin kauan, että momentum menetetään.
Datan avulla päästään kiinni trendeihin, kuluttajien käyttäytymiseen ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, joista jalostettuna syntyy asiakasymmärrystä ja näkemystä. Dataa jalostamalla pystytään synnyttämään eräänlainen kristallipalloefekti, eli antamaan valistunut arvio siitä, mihin ollaan menossa ja missä yritys ja ilmiöt kohtaavat, eli missä on momentum.
Suomessa on entistä vaikeampaa rakentaa merkittävä ilmiö, sillä digitaalisuus on tehnyt vertailusta globaalia. Kun globaalien yritysten ilmiöitä on helppo seurata verkossa, myös rima asetetaan sen mukaan. Kuluttajia on yhä vaikeampi yllättää ja sattumanvaraisesti onnistuminen on entistä hankalampaa. Tieto ei olekaan ihan kiva lisä, vaan elinehto.
Älä odota, aika on nyt
Momentumiin valmistautuminen voi vaatia jopa vuosia työtä, ja yrityskulttuurin sekä prosessien kehittämistä. Tulevaisuustyöhön tarvitaan näkemystä ja osaavia kumppaneita fasilitoimaan tekemistä.
Esimerkiksi sosiaaliseen mediaan ei ole monissa yrityksissä suhtauduttu tähän asti tarpeeksi vakavasti busineksen rakentamisen välineenä ja sitä ei ole viety osaksi liiketoimintaa. Tähän on varmasti vaikuttanut työkalujen puute, ja ehkä rinnalla ei ole ollut kumppaneita, jotka pystyvät jalostamaan sosiaalisesta mediasta brändinrakennukselle ja bisnekselle relevanttia näkemystä. Niinpä on nähty monta momentumia, jotka ovat menneeet ohi, koska niihin ei yksinkertaisesti ole pystytty reagoimaan vaadittavalla intensiteetillä. Silti sosiaalisessa mediassa tehdään paljon hyviä kokeiluja ja testejä, ja uudet innovaatiot tai palvelut herättävät kiinnostusta.
Uudet mahdollisuudet koetaan usein riskinä ja niitä vähätellään. Niihin ei valmistauduta kunnolla ja panostus jää heikoksi, jolloin myös onnistumisen mahdollisuudet jäävät olemattomiksi. Pilotin tai kokeilun lopuksi todetaan, että sosiaalinen media ei toimi. Tähän voin todeta, että se yritys, joka ei kokeile uutta tai ota hallittuja riskejä innovaatioiden ja teknologian kehityksen saralla, häviää kaikkein eniten, kun kilpailijat, nykyiset ja uudet ajavat ohi.
Sosiaalisen median hyödyntämisen tavoitteena tulisi olla brändin kehittäminen tunnistamalla busineksen kannalta merkittävimmät mielipidevaikuttajat. Tunnistaminen ja tunteminen auttaa suunnittelemaan toimenpiteitä, joiden avulla voitetaan puolelle vaikutusvaltaisimpia ihmisiä ja varmistetaan, että heidän välittämänsä tieto on positiivista. Sosiaalisen median arvoa voidaan myös mitata esimerkiksi saavutetulla media-arvolla. Tärkeintä on mitata järjestelmällisesti ja hyödyntää osaajia, jotka pystyvät tuottamaan kaikesta datasta tietoa, jonka pohjalta voidaan toimia – eli toimintaan johtavaa tietoa.
Kun haluat mukaan ilmiöbisnekseen ja johtaa tiedolla, ota yhteyttä!