Dagmar

Dagmarin keväällä 2002 tekemä selvitys mainostajien keskuudessa korostaa pitkäjänteisen tutkimusstrategian ja -yhteistyön merkitystä.

– Hyvä tutkija ymmärtää syvällisesti asiakkaan menestykseen vaikuttavia tekijöitä. On vaikea laatia mittareita tuntematta businesslogiikkaa, korostaa tilaisuudessa alustanut toimitusjohtaja Tuula Kallio.

Tutkijalta edellytetään myös kykyä esittää asiat ymmärrettävästi ja jäsennellysti.

– Markkinoijat haluavat, että tutkija on perehtynyt asioihin syvällisesti ja on riittävän rohkea myös yksinkertaistamaan ja kiteyttämään tulokset, Kallio jatkaa. – Ei ole mikään ihme, että paras lisäarvo tutkimuksista saadaan kun yhteistyö tutkijan ja markkinoijan välillä on pitkäjänteistä.

Ad hoc -tutkimusten väheneminen ja jatkuvien tutkimusten kasvu on jo Suomessakin näkyvä kehityssuunta. CRM-tietokantojen laajeneminen korostaa toisaalta tiedon analysointiohjelmien roolia. Miksi?-kysymyksiin kaivataan edelleen vastauksia, joten perinteisiä markkinointitutkimuksia tarvitaan jatkossakin.

Balanced scorecard -ajattelu on lisännyt tietoisuutta mittarien merkityksestä. Yritysten kansainvälistyminen on myös kasvattanut tutkimusdatatarvetta. Haasteena on ollut tutkimustiedon saattaminen oikeassa muodossa osaksi johtamisjärjestelmää.

Tutkimuskentässä tapahtuu samanlaista keskittymistä kuin muuallakin: jako isoihin globaaleihin yrityksiin ja toisaalta pieniin paikallisiin. Erikoistuminen, web-raportointi, tutkimustuotteiden ”branding”, tietokantojen ja paneelien rooli sekä oppimisen merkitys korostuvat.

Hyvässä tulevaisuusvisiossa tutkijalla on analysointi-ja raportointitekniikan kehittymisen myötä yhä enemmän aikaa miksi?-kysymyksiin.

Tilaisuudessa alustivat Tuula Kallion lisäksi toimitusjohtaja Juha Aalto Taloustutkimuksesta ja toimitusjohtaja Matti Hirvonen Suomen Gallupista.