29.1.2009 | Uutisarkisto

Mars verkkoon, kivijalkakauppias!

Eilen julkistettu mainoskakku kertoi mojovasta verkkomainonnan kasvusta: nyt kun hakusanamainonta lasketaan mukaan lukuihin, Suomessa ohjataan jo 10 prosenttia mainoseuroista verkkoon. Kasvua edellisvuodesta on komeat 34,2 prosenttia (mukana IAB:n arvio hakusanamainonnan määrästä 2007). Modernin markkinoinnin henkseleitä ei kuitenkaan kannata paukutella – Suomella on vielä kirimistä verkkomarkkinoinnin etulinjamaihin. Jo vuonna 2007 verkkomainonnan osuus Ruotsissa oli 16,9 %, Norjassa 18,1 % ja Tanskassa 18,6 %. Jotta Suomi voisi nousta kärkikaartiin, meillä on kumottava neljä teesiä, uskoo Dagmar Digitalin Head of Planning Teija Soininen.

Teesi 1: ”Verkko ei ohjaa kivijalkakauppaan.”

Verkko ei ole sen kauempana kivijalkakaupasta kuin tv tai sanomalehti, nuo monen kivijalkakauppiaan luottomediat. On monta hyvää syytä markkinoida verkossa, vaikka trafiikki sivustolle ei olisikaan itseisarvo.

Double Clickin Touchpoints IV -tutkimuksen mukaan 67 prosenttia asiakkaista on verkkomainoksen nähtyään mennyt tutustumaan tuotteeseen kivijalkakaupassa. TNS Gallup säestää toteamalla, että verkosta etsityn tiedon perusteella marssitaan sankoin joukoin ostamaan muun muassa lippuja, matkapuhelimia, autoja, elektroniikkaa, musiikkia, matkoja, vaatteita ja muita kulutushyödykkeitä.

Verkkomainonnan välilliset myyntivaikutukset liikkuvat laskennallisesti jopa 18 miljardin euron tienoilla. Päivittäistavarakaupalle kiintoisa näkökulma on myös se, että 42 prosenttia kaikista päivittäisostopäättäjistä käyttää nettiä töissä tai opiskelupaikalla – siis juuri sopivasti ennen kotimatkan ruokakauppavisiittiä.

Kuluttajan näkökulmasta verkko on 2000-luvun elämyksellisen brändimainonnan areena. Jos ihmiset ovat valmiina kehittämään, kommentoimaan, suosittelemaan, fanittamaan ja etsimään brändiäsi ja leikkimään sen kanssa mielummin kun passiivisesti vastaanottamaan mainosviestejä, mikset lähtisi mukaan leikkiin?

Teesi 2: ”Ei meillä ole kunnon verkkosivujakaan.”

Jos yritys on investoinut ovikylttiin, seuraavaksi tärkeintä on hommata ovikyltti myös verkkoon. Verkkosivujen perustaminen ei maksa maltaita edes pk-yritykselle, kun rakentamisen tekee vaiheittain; yksinkertaisia perussivuja voi täydentää ja kasvattaa tarpeiden mukaan.

Jo 73 prosentilla yrityksistä on verkkosivut, mutta seuraavalle tasolle, kaupankäyntiin verkossa, on uskaltautunut vasta 13 prosenttia yrityksistä. Vaikka verkkokaupassa liikkuu suomalaisten euroja jo 3,7 miljardia – tuplasti pk-seudun suurimpien kauppakeskusten yhteenlaskettu vuosimyynti!

Tärkeintä on kuitenkin löytyä: jos et löydy verkosta, et ole olemassa. Hakukoneiden merkitystä yrityksiä, tuotteita ja palveluita koskevissa tiedonhauissa, vertailuissa ja ostopäätösten teossa ei voi kylliksi korostaa.

Jos kelpojen verkkosivujen puute tuntuu esteeltä, haasta meidät – lupaamme keksiä sinulle 10 keinoa hyödyntää verkkoa ilmankin!

Teesi 3: ”Klikkiprosentit ovat naurettavan pieniä, eikö 99 % bannerimainonnasta mene hukkaan?”

Kun verkkokampanjan näyttömäärät liikkuvat miljoonissa, klikkiprosenttiin tuijottaminen aiheuttaa helposti harhan toimimattomasta kampanjasta. Oikeampi totuus toimivuudesta löytyy peilaamalla klikkausmääriä eri kävijöihin ja ottamalla huomioon myös ne mainokselle altistuneet, jotka myöhemmin päätyvät omatoimisesti verkkosivulle.

Massiivinen liikenne saitille ei aina ole edes tavoite; verkkoa voi vallan hyvin käyttää kattavan ja kustannustehokkaan näkyvyyden rakentamiseen perinteisemmän median tavoin. Mainoskokojen suureneminen ja videomainonnan lisääntyminen kannustavat avartamaan verkkomainonnan tavoitteenasetantaa.

Verkkomediamyynnin ja -suunnittelun lähivuosien paineet suuntautuvat kohdistetumman verkkomainonnan mahdollisuuksiin kontekstuaalisen mainonnan (sisältökohdistettu) ja ”behavioral targetingin” (esimerkiksi surffauspolkujen perusteella kohdistettu mainonta) avulla.

Kun päästään kertomaan viesti ihmisille, jotka ovat asiasta todennetusti kiinnostuneita, huolen hukkakontakteista voi viimeistään heittää romukoppaan. Hakusanamainostajilla on ilo nautiskella tästä etuisuudesta jo itseisarvona.

Teesi 4: ”Verkko on tukimedia.”

Verkkomainonnan taival Suomessa on vielä lyhyt. Takavuosien verkkobudjetit ovat tuoreessa muistissa – kymppitonnilla sai jo kampanjan ja 50 000 euron verkkokampanja oli kuukauden markkinointiteko. Mediasuunnittelijat tuuppasivat verkkoa mukaan kampanjointiin uutena tukimediana.

Hinnoittelun kehittyessä ja verkkomainonnan ymmärryksen laajentuessa bannerimainontaa pidemmälle perstuntuma sopivasta verkkobudjetista laahaa usein jäljessä. Hyvät ideat voivat joskus olla lähes ilmaisia, mutta pienellä testibudjetilla verkkopankki jää yleensä räjäyttämättä.

Verkon rooli ihmisten arjessa on ottanut muutamassa vuodessa niin valtavan harppauksen, että tukimediarooli kannattaa kyseenalaistaa. Viimeistään silloin kun bisnestä tehdään verkossa, päämedia-tukimedia-asetelmien on käännyttävä ylösalaisin ja kampanjalähtöisyydestä siirryttävä jatkuvaan optimoituun liidijahtiin.

Liideihin tai suoraan myyntiin tähtäävät onlinemarkkinoinnin keinot, kuten hakusanamainonta, affiliaatit ja sähköinen suoramainonta astuvat avainrooliin ja tuovat markkinointiin uuden ulottuvuuden. Verkkomainonnan kasvussa niillä on lähivuosina merkittävä rooli.

Joten eiköhän olisi aika siirtyä verkkovuonna 2009 samaan liigaan naapureiden kanssa!

Lähteet:
Tilastokeskus
Web & Mobile Tracking 2/2008
Atlas tammi-kesä 2008
Kari Casals, Divia 11/2008
Double Click Touchpoints IV 2006
Wikipedia/Kauppakeskusyhdistys ry

Teija Jokinen

Teija Jokinen

Teija Jokinen on Dagmar Stories -yksikön vetäjä, joka kuluttaa kaiken median ja suuren osan tilipussistaankin verkossa. Digitaalinen maailma onkin loputon inspiraation lähde niin muuttuvan markkinoinnin pohdiskeluun kuin Teijan rakkaimpaan harrastukseen kokkaamiseenkin.

Lisää aiheesta