Dagmar

Mediamainonnan panostuksia leikattiin kaikissa Pohjoismaissa (24.1.2002)

Mediamainontaan panostettiin Suomessa viime vuonna 1047 miljoonaa euroa, eli 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muissa Pohjoismaissa kehitys on ollut saman suuntainen. Jyrkimmästä laskusta on kärsitty Ruotsissa.

Radio- ja elokuvamainonta selvisivät viime vuodesta parhaiten. Niihin panostettiin jopa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikissa muissa mediaryhmissä mainonta väheni.

Mediamainonnan määrä kääntyi laskuun vuoden toisella neljänneksellä. Myös merkkimainonnan kasvu taittui toukokuussa. Merkkimainontaan panostettiin 5,6 %
vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähittäiskaupan panostukset laskivat 4,3 % ja luokitellun ilmoittelun 11,2 %.

Televisiomainonnan määrä kääntyi miinukselle tammi-helmikuussa, mutta nousi sitten taas plussan puolelle. Uusi sukellus alkoi toukokuussa. Toukokuussa alkoi myös sanomalehtien mainosmarkkojen lasku. Samoin verkkomedian. Ulkomainonnan volyymit kasvoivat hyvin koko kevään, syksyn pudotus olikin sitä rajumpi. Aikakauslehdet sinnittelivät lokakuuhun asti.

Elokuvamainonnan puolella alkuvuosi meni hyvin, joskin meno hieman hyytyi loppuvuodesta. Radio porskutti parhaiten. Vain kolmena kuukautena käytiin miinuksen puolella, muuten kasvua syntyi vielä vuoden viimeiselläkin neljänneksellä.

Aikakauslehdet ja radio onnistuivat viime vuonna kasvattamaan hieman osuuttaan mainoskakusta. Sen sijaan television ja sanomalehtien viipaleesta nipistettiin pieni siivu.

Toimialoittain tarkasteluna suurimmat vähennykset kirjattiin toimistotarvikkeissa sekä rakennusalalla. Taantumaa ennakoiva indeksi, rekrytointi-ilmoittelu, laski myös reilusti.

Muissa Pohjoismaissa mediavuosi 2001 oli panostuksiltaan saman suuntainen kuin Suomessa. Suurin pudotus koettiin Ruotsissa, jossa mediatoimistojen kautta kulki mediamarkkoja lähes 16 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski käytti Mainosvuosi 2001 -tilaisuudessa puheenvuoron, jossa hän valotti näkymiä mainonnan haasteista. Hän puhui mainonnan yhteiskunnallisesta vastuusta, eettisesti hyväksyttävästä kaupankäynnistä sekä mainonnan arvoista, joiden tulisi olla korkeammalla tasolla kuin mitä lainsäädäntö edellyttää. Hanski-Pitkäkosken mukaan yhteiskunnallisesti vastuullisessa mainonnassa ei suvaita syrjintää eikä väkivaltaa, ei loukata ihmisarvoa, eikä käytetä hyväksi pelkoa.

Mediamainonnan osuudet mediaryhmittäin 2001
Kaikki media-
mainonta (%)
Sanomalehdet 51
Televisio 19
Aikakauslehdet 18
Ilmaisjakelulehdet 5
Radio 4
Ulkomainonta 3
Verkkomedia 1
Elokuva 0,2

Lähde: Suomen Gallup Mainostieto Oy