Mediatoimistojen laskutus- ja myyntikatevertailussa Dagmar edelleen ylivoimainen ykkönen

Kakkossijasta kamppailua

Dagmarin liikevaihto oli 159 miljoonaa euroa kalenterivuonna 2004, kasvua edelliseen kalenterivuoteen oli vajaan prosentin verran. Myyntikatetta kertyi elokuussa 2004 päättyneellä tilikaudella 10,1 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli puolisentoista prosenttia (tilikauden laskutus väheni pari prosenttia). Dagmarin myyntikatteessa on mukana järjestelmä- ja hallintopalvelujen tuottoja sisar- ja tytäryritykseltä.

Laskutuksella mitattuna kakkossijalla oli nyt OMD Finland, jonka laskutus ylitti parin vuoden notkahduksen jälkeen vuoden 2001 tason.

Dagmar on laskutuksella mitattuna noin 70 prosenttia suurempi kuin seuraavaksi suurin mediatoimisto, myyntikatteella mitattuna yli kaksi kertaa suurempi.

– Laskutuslukuihin vaikuttaa aina vahvasti asiakkaiden mediaostojen suuruus. Useiden asiakkaidemme panostukset mediaan säilyivät viime vuonna edellisen vuoden tasolla, toteaa toimitusjohtaja Tuula Kallio.

– Investoimme uusien palvelujen ja analysointityökalujen kehittämiseen nykyisille asiakkaille sekä entistä syvempään yhteistyöhön. Myös organisaatiouudistuksen hyvä läpivienti oli tärkeää.

Dagmar käynnisti viime vuonna myös uuden yksikön, Mediaekspertin, joka palvelee erityisesti pk-yrityksiä mediaostoissa.

Dagmarin tytäryritys Mediaedge:cia Finland ylsi 21 miljoonan euron laskutukseen ja 1,0 miljoonan euron myyntikatteeseen. Liikevaihto kasvoi 14 prosenttia. Mediaedge:cian luvut eivät sisälly Dagmarin lukuihin.

Mainostoimistovertailun  neljäs

Dagmar sijoittuu neljänneksi, Taivas-ryhmän ja Publicis Helsingin väliin, kun myyntikatetta verrataan mainostoimistojen myyntikatteisiin. M&M julkisti mainostoimistojen myyntikatteet viikko sitten lehdessään.

– Myyntikate kuvaa parhaiten oman työn jalostusarvoa. Dagmarin myyntikateprosentti on muita mediatoimistoja korkeampi johtuen muun muassa vahvasta tutkimus- ja analysointiyksiköstämme, Kallio toteaa.

– Investoimme viime vuonna paljon osaamisryhmiimme, erityisesti strategiaryhmään ja interaktiivisen median ryhmään. Osaamista myös jaettiin uudenlaisilla foorumeilla, esimerkiksi digitaalisen median workshopeissa. Opittavaa on jatkuvasti paljon, ja ilman osaamisryhmiä on mahdotonta pysyä ajan tasalla.

– Käynnistimme myös uusia projekteja, joissa konsultoimme asiakaskohtaamisten rakentamisessa yrityksiä, jotka perinteisesti hoitavat itse mediaostonsa. Tämä nostaa puhtaiden konsultointituottojen määrää, nämä kasvoivatkin yli kolmanneksen.

Mediatoimistojen rooli nousussa

Kansainvälisillä foorumeilla on jo vuosia puhuttu mediatoimistoista entistä laaja-alaisempina markkinoijan yhteistyökumppaneina.

MTL:n maaliskuussa 2005 tekemä kysely vahvistaa samaa Suomen osalta. Mediatoimistojen asiakaskunnassa tehty sähköpostikysely kertoo, että seitsemän kymmenestä mainostajasta käyttää toimistoa mediastrategian rakentamisessa ja joka toinen tutkimuspalveluissa. Mediasuunnittelupalvelua käyttää yhdeksän kymmenestä ja kaikki vastanneet mediaostopalvelua eli mediatilan varauksia, julkaisusuunnitelmia ja laskutuspalveluja.

Vaikka mainostajat käyttävät yhä laajemmin konsultointipalveluja, pitää suurin osa palvelupalkkiota edelleen parhaana veloitustapana.

– Mediatoimistot tarjoavat asiakkailleen muitakin malleja. Palvelupalkkio on helposti kohdennettavissa yksittäisille brandeille ja siksi kenties monen mainostajan, erityisesti kansainvälisen mainostajan, suosima malli. Mainostajat luottavat, että heidän mediatoimistonsa ehdottaa parhaita mahdollisia ratkaisuja – liittyvät ne sitten maksullisiin tai ei-maksullisiin medioihin. Veloitustavasta sovittaessa määritellään aina toimintamallit, palvelut ja tavoitteet, itse veloitustapa voi joustaa mainostajan tarpeen mukaan, toteaa Kallio.

Toimiston ammattitaito ja maine tärkeitä toimistovalinnassa

MTL:n kyselyn mukaan mediatoimiston valinnassa korostuvat toimiston ammattitaito (88 prosenttia piti erittäin tärkeänä) sekä toimiston maine (85 prosentille erittäin tärkeä). Hintaa piti erittäin tärkeänä valintaperusteena kolmannes vastaajista.

Toimiston koko oli tärkeä seitsemälle mainostajalle kymmenestä ja tunnettuus kahdelle kolmesta. Tuttavien suositus on tärkeä kuudelle kymmenestä, oma aiempi kokemus erittäin tärkeä joka toiselle ja melko tärkeä neljälle kymmenestä.

Kallion mukaan mediatoimisto pärjää vain kyseenalaistamalla vanhat toimintatavat uudelleen ja uudelleen sekä panostamalla osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen.

– Itseltä on kysyttävä joka päivä, kuinka voimme tehdä tämän paremmin ja miten voimme auttaa asiakkaitamme menestymään uusin tavoin. Asetamme riman korkealle.  Kun asiakkaamme menestyvät, menestymme mekin.

Mediatoimistot Suomessa / Liikevaihto M?

Toimistojen myyntikatteet v. 2004 (000 euroa)

* tilikauden luvut, tilikausi päättynyt 31.8.2004