22.11.2001 | Uutisarkisto

Mediatrendit sekä uusien ja vakiintuneiden medioiden yhdistäminen

Mediatarjonta kasvaa ja mediakulutus yksilöllistyy. Mainostajalla on yhä enemmän ja monipuolisempia mahdollisuuksia tavoittaa kohderyhmänsä. Toisaalta, tarjonnan määrän kasvu voi aiheuttaa hämmennystä. Seuraavassa yhteenveto esityksestä, jonka Dagmarin toimitusjohtaja Tuula Kallio piti 15.11.2001 Sanomalehtien Liiton järjestämässä Sanomalehtipäivässä.

Viimeisen kahden vuoden aikana on lanseerattu lähes sata uutta aikakauslehteä. Samoin tv-kanavien ohjelmatarjonta on kasvanut: vuodesta 1995 peräti 70 %. Esimerkiksi syyskuussa keskimääräisenä päivänä eri kanavat lähettivät yhteensä 18 uutisohjelmaa.

Vaikka digiverkkojen rakentaminen on kesken, eikä paluukanavalla varustettuja vastaanottimia ole juuri kenelläkään, voi mainostaja hyödyntää jo nyt uusia kanavia: SubTV ja Urheilukanava näkyvät myös kaapelin tai satelliitin kautta. Myös radion tarjonta on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1993. Uusia vaihtoehtoja tarjoavat mm. Sävelradio, SuomiPOP sekä Sport FM.

Ulkomainosyhtiöiden siirtyminen kansainväliseen omistukseen on tuonut katukuvaan monia uusia ratkaisuja, kuten mainosjulisteita rullaavat abribusit sekä äänellä varustetut ulkomainokset. Netin käyttökin lisääntyy koko ajan. Tänään jo miljoona suomalaista liikkuu verkossa päivittäin.

Sanomalehdet ovat kehittäneet rakennettaan ja sivustojaan. Monilla on oma verkkolehti ja verkkopalveluja. Tarjolla on uusia määräpaikkoja ja kelluvuutta valtakunnallisille mainostajille. Sanomalehtien mukana kulkee myös yhä enemmän liitteitä.

Uusia medioita syntyy ja vanhat tutut muuttavat muotoaan. Uudet mediat eivät korvaa vanhoja, vaan täydentävät niitä. Uusista ja jo vakiintuneista medioista on osattava rakentaa toimivia yhdistelmiä.

Sanomalehtien verkkosivujen ja sähköisten palvelujen avulla aamun printti-ilmoitukselle saadaan lisätoistoa. Esimerkkinä vaikkapa Kauppalehden Sähköpostisuora, joka voidaan kohdistaa vastaanottajille usealla kriteerillä: aseman, tehtäväalueen, toimialan ja yrityskoon mukaan. Tavoitteena on herättää ensin mielenkiintoa Kauppalehdessä ja sen jälkeen rakentaa toistoa ja tarjota mahdollisuutta lehden tilaamiseen tai lisätietojen pyytämiseen sähköpostisuoran avulla.

Toisena esimerkkinä Valion rasvaton kalsiummaito -kampanja. Nuoria tyttöjä tavoittavissa lehdissä toteutettuun printtikampanjaan haettiin lisätoistoa sponsoroimalla tekstiviestejä. Nuoret saattoivat lähettää Valion sponsoroimia tekstiviestejä maksutta teksti.net-verkkosivun kautta.

Toisinaan uudet vaihtoehdot voivat tarjota parempaa ajoitusta. Uusia ja vanhoja yhdistelmiä kannattaa katsoa myös kustannusnäkökulmasta. Kustannussäästöä syntyy vaikkapa niin, että sanomalehdissä julkaistaan pienempiä ilmoituksia ja useammin, jolloin saadaan enemmän toistoa. Lisätietoja tarjotaan verkon kautta.

Mediayhdistelmät, muodostuivatpa ne uusista tai vakiintuneista medioista, toimivat yleensä aina paremmin kuin vain yhteen mediaan keskittyvät ratkaisut. Kampanjamittaustemme mukaan esimerkiksi elintarvikealalla uusien tuotteiden lanseerauksiin saadaan lisää tehoa, kun vaikkapa televisiomainontaan yhdistetään ilmoituskampanja sanoma- tai aikakauslehdissä.

Tärkeintä on se, että kampanjoita suunniteltaessa lähdetään liikkeelle tavoitteista. Kun tavoitteet on selkeästi määritelty, voidaan uusien medioiden ja eri mediayhdistelmien tarjoamia vaihtoehtoja peilata asetettuja tavoitteita vastaan.

Nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa mainostajat, jotka tuntevat hyvin kohderyhmänsä ostopäätösprosessin ja osaavat katsoa uusia ja vanhoja medioita helikopterinäkökulmasta, menestyvät parhaiten.

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta