Mihin suomalainen sijoittaisi rahansa?

Pankkibarometri ennustaa osakkeiden ja osakerahastojen suosion kasvua

Neljännesvuosittain julkaistava Pankkibarometri mittaa pankinjohtajien näkemyksiä kotitalouksien ja yritysten luotonoton ja talletusten kehityksestä. Tuoreimman, marras-joulukuussa tehdyn barometrin mukaan enää vain 48 % pankinjohtajista arvioi säästö- ja eläkevakuutusten suosion kasvavan. Vielä syyskuussa kasvuun uskoi 91 prosenttia vastanneista. Uskon horjuminen johtuu hallituksen marraskuussa julkaisemasta periaatepäätöksestä, jonka mukaan eläkevakuutusten verokohtelua tullaan muuttamaan.

Myös asuntojen ja kiinteistöjen suosion kasvun uskotaan laantuvan.

Sen sijaan osakkeiden ja osakerahastojen suosion kasvuun uskoi lähes 90 % vastanneista.

28 %:lla suomalaisista on säästöjä käyttötilillä

Pankkiyhdistyksen Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan lähes puolella suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin.

Suurin osa säästää tällä hetkellä pankkitilille. Käyttötilillä on säästöjä 28 prosentilla ja säästö- tai sijoitustileillä 24 prosentilla vastaajista. Sekä osakesijoittaminen että sijoitusrahastosäästäminen ovat lähes yhtä suosittuja kohteita.

Pörssiosakkeisiin säästää 17 prosenttia ja sijoitusrahastoihin 15 prosenttia suomalaisista. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin on säästänyt 13 prosenttia ja yhdeksän prosenttia säästö- ja sijoitusvakuutuksiin.

Käyttelytilille ja säästötilille säästävien osuus kasvaa iän myötä. Sekä pörssiosakkeisiin että rahastoihin ovat sijoittaneet melko tasaisesti 25-69-vuotiaat. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäviä on eniten 35-49-vuotiaissa.

Sijoitusasunnot ja -kiinteistöt vetävät

Sanoma Magazinesin teetti viime kuussa TNS Gallupilla tutkimuksen aiheesta Sijoittajan ja säästäjän vaihtoehdot.

Tutkimuksella selvitettiin muun muassa sijoituskohteita, sijoittamispäätöksen helppoutta sekä sijoittamisen todennäköisyyttä. Lisäksi selvityksessä olivat yhteydenottopaikat.

Mikäli vastaajilla olisi käytössään ylimääräistä rahaa juuri nyt, he sijoittaisivat sen ensisijaisesti sijoitusasuntoihin tai -kiinteistöihin. Toiseksi suosituin kohde olisi sijoitusrahastot. Sen jälkeen rahaa kiinnitettäisiin määräaikaisiin talletuksiin ja metsä-/maaomaisuuteen. Pörssiosakkeet olivat vasta viidentenä vaihtoehtona.

Ikä, elämäntilanne sekä taloudellinen toimeentulo erottelevat harkittavia kohteita jonkin verran. Sijoitusrahastot, pörssiosakkeet sekä talletus- ja käyttötilit ovat alle 30-vuotiaiden suosikkikohteita useammin kuin vanhemmilla ikäryhmillä. 30-49-vuotiailla korostuvat sijoitusasunnot/kiinteistöt ja yli 50-vuotiailla vapaaehtoiset eläkevakuutukset.

Lapsiperheisiin ja taloudellisesti hyvin toimeentuleviin vetoavat muita useammin sijoitusasunnot ja kiinteistöt. Taloudellisesti tiukimmilla olevat hakisivat tuottoa sijoituksilleen pörssiosakkeista useammin kuin muut ryhmät. Yksin asuvien suosiossa ovat määräaikaistalletukset, joukkovelkakirjat sekä taide.

Nuoret naiset rohkeampia riskinottajia

Sukupuolten välisiä eroja tarkastellessa naisilla korostuvat talletukset ja miehillä sijoitusrahastot, pörssiosakkeet sekä metsä/maaomaisuus. Mitä nuorempi nainen, sitä enemmän painottuvat sijoitusrahastot, osakkeet sekä talletus/käyttötilit. Mitä vanhemmaksi tullaan, sitä enemmän alkavat kiinnostaa metsä/maaomaisuus, obligaatiot ja joukkovelkakirjat. Siinä missä nuoremmat naiset hakevat riskialttiimpia kohteita, iäkkäämmät naiset arvostavat varmempia ja perinteisempiä vaihtoehtoja.

Arvopapereihin sijoittavat keskimääräistä useammin toimihenkilöt ja eläkeläiset. Myös hyvä koulutustaso sekä Suur-Helsinki asuinpaikkana korostuvat tässä ryhmässä.

Sijoituspäätöskö helppoa?

Lähes puolet katsoo, että sijoituspäätöksenteko on erittäin tai melko vaikeaa. Vain kolmasosalle se on erittäin tai melko helppoa. Erityisesti yli 50-vuotiaille, jo arvopapereita omistaville ja taloudellisesti hyvin toimeentuleville päätöksenteko ei tuota ongelmia. Toisaalta, myös alle 30-vuotiaiden joukossa on ryhmiä, joilta päätöksenteko sujuu varsin vaivattomasti.

Vain vajaa neljännes vastanneista pitää sijoittamista todennäköisenä seuraavan kahden vuoden aikana. Syynä voi olla sekä päätöksenteon vaikeus että taloudellinen tilanne.

Kyselyyn vastanneista 60 % ottaisi sijoitusasioissa yhteyttä pankkiin, 15 % sijoitusrahastoon ja 9 % vakuutusyhtiöön. Neljännes vastaajista ei osannut sanoa, minne ottaisi yhteyttä.

Pankkeihin ottaisivat yhteyttä eritoten yli 60-vuotiaat, eläkeläiset ja pienissä kaupungeissa asuvat. Sijoitusrahastoihin vastaavasti alle 30-vuotiaat ja opiskelijat.

Myös naisilla pankki oli suosituin yhteydenottokohde. Erityisesti se korostui vanhemmissa ikäryhmissä. Vastaavasti nuorilla taas sijoitusrahastot.

Oko-ryhmä, Nordea, Sampo

Vajaa puolet vastaajista ottaisi yhteyttä Oko-ryhmään. Tässä vastaajaryhmässä korostuivat maaseudulla asuvat. Toiseksi suosituimman eli Nordean valitsijoiden joukossa korostuvat suurhelsinkiläiset. Kolmanneksi sijoittui Sampo, jonka valinneissa korostuivat yli 30 000 asukkaan kaupungeissa asuvat.

Vakuutusyhtiöiden kolmen kärjessä olivat Tapiola, Pohjola ja Sampo. Sijoitusrahastoissa järjestys oli sama kuin pankeissa.

Tutkimukseen vastanneet toivoivat sijoittamiseen liittyvältä markkinointiviestinnältä asiatietoa selkeästi ja lyhyesti kerrottuna. Mitä etuja sijoituskohde tarjoaa, mitä se tuottaa ja mitkä ovat sen riskit.