Suurelle suomalaiselle yleisölle mobiili-tv tuli viime keväänä tutuksi sen ympärillä velloneiden tekijänoikeuskiistojen uutisoinnista. Teosto, Kopiosto ja Gramex luokittelivat mobiili-tv:ssä käytettävän dvb-h-tekniikan omaksi jakelukanavakseen, ja vaativat erilisiä korvauksia jokaisesta lähetyksestä. Mediayhtiöt puolestaan eivät ymmärtäneet, miksi saman ohjelman lähettämisestä eri välineen kautta pitäisi maksaa tekijänoikeuksia kahteen kertaan.
Kesäkuun 15. päivä valtioneuvosto hyväksyi televisio- ja radiotoimintalain muutosesityksen, joka keventää ohjelmalupien myöntämistä mobiili-tv-verkkoon. Perinteiset digitaaliset tv- tai radio-ohjelmat voi lähettää samanaikaisesti myös mobiili-tv-verkossa ilman erillistä toimilupaa. Esityksen mukaan on olemassa hyvät perusteet sille, että alkuperäisten tv- ja radio-ohjelmien tekijänoikeuskorvaukset kattavat myös dvb-h-verkossa lähetettävät ohjelmat.
Mobiiliin panostetaan
Suomessa on tehty jo monia mobiili-tv-pilotteja, ja aihe kiinnostaa lukuisia eri toimijoita. Keväällä 2005 YLE, MTV3, Nelonen, Digita, Nokia, Elisa ja Telia Sonera varustivat 500 pilottikäyttäjää kännykällä, jolla saattoi seurata mobiilisti sekä kansallisia tv-kanaviamme että ulkomaisia kanavia, kuten BBC World, CNN ja Euronews.
Kuluneella viikolla Digita ja SBS Finland julkistivat sopimuksensa ensimmäisestä kaupallisesta palvelusta dvb-h-pohjaiseen mobiili-tv-verkkoon.
Tähän asti mobiili-tv-lähetykset on lähetetty 3G-verkossa.
Jo ensi kuussa Uusi KISS -radiokanavan lähetysten kuuntelun lisäksi mobiili-tv:stä voi katsella ohjelma- ja kanavatietoja sekä artisteihin liittyvää lisämateriaalia. Luvassa on myös interaktiivisia osioita, kuten kilpailuja ja äänestyksiä.
Tekniikkaa tukevia puhelimia ei ole vielä markkinoilla, mutta Nokia on luvannut mobiili-tv-ohjelmien katsomisen mahdollistavan N92-puhelimensa myyntiin sitten, kun verkossa on tarjolla sille sopivia palveluita.
Jungarin mukaan Euroopan laajuudella haasteena on yhteisen taajuuden löytyminen, mutta niin näyttää olevan Suomessakin ainakin siihen saakka, kunnes analogiset tv-lähetykset loppuvat.
– Mobiili-tv-verkon pitää kattaa 40 prosenttia koko väestöstä vuoden 2007 loppuun mennessä. Kaikki pääkanavat lähtevät todennäköisesti mukaan, ja ainakin Yle on luvannut ilmaiset lähetykset. Tilaa on alussa 22:lle ja kolmen vuoden päästä 40 kanavalle.
Sonera edelläkävijänä
Sonera käynnisti mobiili-tv-palvelun jo helmikuussa 2006. Torinon olympialaisten aikaan Sonera viestitti SurfPort-kampanjallaan mahdollisuudesta seurata kisatapahtumia mobiili-tv:n kautta. Sonera tarjosi muun muassa Ylen tv-lähetykset olympialaisista enintään eurolla per viikko.
- Palvelu oli menestys ja todisti sen, että kun kiinnostavaa sisältöä on tarjolla, kuluttajat oppivat sen käytön, summaa Jungar.
Sonera aloitti viime huhtikuussa kokeilun, jonka avulla tv-ohjelmia voidaan seurata uusimmilla puhelimilla. Syyskuussa syveni yhteistyö Kauppalehden talousuutisten kanssa kun talousuutiset nostettiin omaksi kanavakseen Soneran MobiiliTV:ssä.
Elisa tarjoaa 2G- ja 3G-asiakkailleen syyskuulta vuoden 2006 loppuun asti maksutta mobiili-tv-palvelun, jonka avulla voi seurata kahdeksaa tv-kanavaa. Mikäli sopiva puhelin löytyy, asiakas voi katsoa suorana lähetyksenä Nelosen, Urheilukanavan, The Voice TV:n, CNBC:n, BBC Worldin ja Fashion TV:n ohjelmia. Ylen ja MTV3:n uutislähetyksiä voi katsoa ajastettuina lähetyksinä eli tilausvideoina. Elisan arvion mukaan Suomessa on vuoden loppuun mennessä noin 300 000 3G-asiakasta.
Saunalahti tarjoaa parhaillaan 3G-puhelimen haltijoille mahdollisuutta seurata Big Brotherin Director´s Cut 2 -lähetystä suorana ja maksutta ympäri vuorokauden.
Nelosen koko ohjelmistoa voi seurata 3G-verkon mobiili-tv:stä. Nelonen pyrkii yhä voimakkaammin rakentamaan monimediaisia kokonaisuuksia, joissa eri välineillä ja jakelukanavilla on omat roolinsa ja sisältönsä.
Vanhoista sarjoista mobisodeja
Tähän asti mobiilisti on seurattu innokkaimmin uutisia ja urheilulähetyksiä. Yle jaottelee mobiilipalvelut kolmeen luokkaan. Simulcast-lähetyksiin, joissa samaa sisältöä voi seurata samanaikaisesti tv:stä tai matkapuhelimesta. Tilauspalveluihin, joiden avulla ohjelman voi katsoa silloin kun haluaa. Lisäksi tarjolla on erilaisia lisäpalveluja.
Toistaiseksi mobiiliin tyydytään tuomaan samaa sisältöä kuin emokanavalla. Suunnittelupäällikkö Jungar uskoo, että tulevaisuudessa rajattomia mahdollisuuksia hyödynnetään laajemmin.
– Esimerkiksi Saunalahden esimerkin mukaisia reaaliaikaisia lähetyksiä, tv:ssä esitettyjä lähetyksiä tukevia tausta- tai lisämateriaaleja tai varta vasten mobiili-tv:tä varten suunniteltuja lyhytelokuvia. Vanhoja sarjoja voidaan myös ryhtyä muokkaamaan ”mobisodeiksi”. Esimerkiksi Fox on tuottanut Yhdysvalloissa mobisodeja sarjoista Sunset Hotel, Love and Hate ja 24.
Myös mobiilin kyky toimia paluukanavana avaa uusia mahdollisuuksia.
– Visailuohjelmissa kuluttajat voisivat olla samaan aikaan sekä katsojia että kilpailijoita. Katsojat muuttuvat sisällöntuottajiksi. Esimerkiksi brittiläinen 3G-operaattori 3 lanseerasi syksyllä 2005 ”SeeMe TV”-mobiilikanavan, johon kuluttajat voivat lähettää lyhyitä videoklippejä ja saada maksua joka kerta kun klippi katsotaan.
iPod tasoittaa mobiili-tv:n tietä
Apple ei ole toistaiseksi tuonut markkinoille mobiili-tv:tä, mutta sen video iPod on omalta osaltaan nostanut mobiili-tv:n profiilia ja tunnettuutta. Apple pyrkii saamaan valikoimiinsa yhä laajemman määrän eri tv-kanavien ohjelmia, joita voi tilata iPodiin. Myös TiVo aikoo kehittää palvelun, jossa tallennettuja ohjelmia voisi siirtää suoraan iPodiin. On demand palveluna ladattuja videoita pystyy katsomaan myös metrossa ja alueilla, joissa suorana lähetyksenä välitetty mobiili-tv-kuva vielä tökkii.
Mobiili-tv:n ja iPodin roolit ovat tällä hetkellä erilaiset.
– Siinä missä mobiili-tv palvelee tuoreimpien tapahtumien, kuten uutisten ja urheilulähetysten seuraamista, on iPod paikallaan esimerkiksi draamasarjojen tai elokuvien välittäjänä, silloin kun katsojalla on aikaa, vertaa Jungar.
– Tulevaisuudessa rajat voivat hämärtyä, jos iPodilla voidaan vastaanottaa reaaliaikaista lähetystä tai jos mobiililaitteisiin voidaan ladata sisältöjä netistä tai PVR:stä myöhempää katselua varten.
Mainostajasta sisällön maksaja?
Jungarin mukaan kuluttajat ratkaisevat, mitkä laitteet pärjäävät tulevaisuudessa.
– Kuluttajan näkökulmasta on yhdentekevää, minkä laitteen kautta mobiili-tv:tä seurataan. Kunhan laite on helppokäyttöinen ja kohtuuhintainen. Mainostajan näkökulmasta tilanne on ongelmallinen. Jos sisältö maksaa kuluttajalle, onko hän valmis katsomaan mainontaa? Yksi vaihtoehto on se, että mainostaja maksaa kuluttajan osuuden sisältömaksusta ja vastineeksi saa mahdollisuuden näyttää mainontaansa.
Yhdysvalloissa asiaa on pohdittu jo pitkään.
– Sanomalehtien, aikakauslehtien, television ja radion historiat todistavat, että mainonnan avulla uudet välineet saadaan riittävän edullisiksi, jotta ne tavoittavat suuria massoja. Tuskin mobiili-tv lyö itseään läpi suuren yleisön keskuudessa ilman mainontaa.
Lähteet: Finnpanel huhti-kesäkuu 2005, IT-viikko 29.3, 30.3, 15.6. ja19.9.2006, Kauppalehti 23.3.2006, www.tietokone.fi , Commercializing mobile content 1.6.2006, www.economist.com, www.finnishmobiletv.com, http://news.com