16.5.2002 | Uutisarkisto

Muuttoliike kasvukeskuksiin haaste sanomalehdille

Muuttoliike kasvukeskuksiin haaste sanomalehdille (16.5.2002) Vaikka tuoreimman levikintarkastuksen mukaan sanomalehtien levikkimuutokset ovat varsin pieniä, on kokonaislevikkikehitys ollut pitkällä aikavälillä laskeva. Nuorten pakeneminen kasvukeskuksiin ja väestön ikääntyminen asettavat haasteita niin muuttotappioalueiden kuin kasvukeskustenkin lehdille. Miten puhutella samalla välineellä sekä nuoria että 65-75-vuotiaita. Tai miten tavoittaa muuttajat, jotka muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän. Sanomalehtien kokonaislevikki tuhatta asukasta kohden […]

Muuttoliike kasvukeskuksiin haaste sanomalehdille (16.5.2002)

Vaikka tuoreimman levikintarkastuksen mukaan sanomalehtien levikkimuutokset ovat varsin pieniä, on kokonaislevikkikehitys ollut pitkällä aikavälillä laskeva. Nuorten pakeneminen kasvukeskuksiin ja väestön ikääntyminen asettavat haasteita niin muuttotappioalueiden kuin kasvukeskustenkin lehdille. Miten puhutella samalla välineellä sekä nuoria että 65-75-vuotiaita. Tai miten tavoittaa muuttajat, jotka muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän.

Sanomalehtien kokonaislevikki tuhatta asukasta kohden on laskenut vuodesta 1990 lähtien; huippuvuonna 1989 suhdeluku oli 824, vuonna 2000 enää 623.

Mutta myös sanomalehtien määrä on vähentynyt: vuonna 1990 Suomessa ilmestyi 252 sanomalehteä, viime vuonna enää 200.

Lukijamäärät suhteessa väkilukuun eivät ole laskeneet samaa tahtia kuin levikit. Kun nuoret muuttavat pois kotoa, he eivät välttämättä tilaa tai osta omaa lehteä, mutta kaipaavat sitä kuitenkin. Niinpä lehtiä luetaan kahviloissa, kirjastoissa, kiltahuoneilla tai vaikkapa vanhempien luona käytäessä.

Nuorten tavoittaminen on sanomalehdille kasvava haaste. Nuorten lukutottumukset ovat muuttuneet, ja maksuttoman tiedon saantiin on tullut monia uusia vaihtoehtoja. Viime vuosina yhä useampi sanomalehti on pyrkinyt tavoittamaan nuoria mm. heille suunnattujen osioiden, liitteiden tai verkkopalvelujen avulla.

Nuorison mediatottumuksissa on alueellisia eroja. Esimerkiksi Seinäjoella ilmestyvän Ilkka-lehden levikki on pysynyt kasvussa, vaikka alueen väki vähenee tuhannen vuosivauhdilla. Varapäätoimittaja Seppo Keräsen mukaan lehden yksi merkittävä menestystekijä on se, että alueen nuoriso on tottunut tilaamaan sanomalehden omaan kotiin muuttaessaan. Toisin kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla.

Muuttovoiton realisoiminen maksullisen sanomalehden levikiksi ei ole helppoa – edes Helsingin Sanomille. Perheellisten, koulutettujen muuttajien lisäksi alueelle saapuu paljon opiskelijoita ja ulkomaalaisia, joita ei kenties koskaan tavoiteta. Muuttajien heterogeenisuus on yhteinen ongelma kaikille muuttovoittoalueiden lehdille.

Ilmestyipä lehti millä alueella tahansa, sen lukijakunta tulee pian ikääntymään reippaasti. Vuoden 2010 jälkeen alkava väestön väheneminen on lukumääräisesti suurin Suomessa koskaan koettu. Lisäksi seuraavan kymmenen vuoden aikana 65-75-vuotiaiden määrä nousee 800 000:sta yli 1,2 miljoonaan.

Koska naiset elävät pidempään kuin miehet, on tämä ryhmä naispainotteinen. Sanoma- ja paikallislehtien on jatkossa ratkaistava, miten lähestyä yhdellä tuotteella iäkkäitä, mutta ostovoimaisia ja vaativia naisia sekä vaihtoehtojen tulvassa yhä kriittisemmiksi ja uskottomammiksi oppivia nuoria.

Onneksi hyvin toimitetut, kiinnostavat jutut ovat aina puhutelleet kaikkia iästä, asuinpaikasta, sukupuolesta ja rodusta riippumatta.

Lähteet: Suomen Lehdistö 4/02

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta