Suomen ensimmäinen digitaalinen radiokanava YLE Radio Peili aloitti toimintansa lokakuussa 1998. Digikanava Ylen Klassinen käynnisti lähetyksensä seuraavan vuoden huhtikuussa. Marraskuussa 1999 digitaaliseen verkkoon saatiin YLE Radio Aino. Sen taajuudella on nykyisin YleQ. Ruotsinkielinen digiradio on FSR+.
Kaikki YLEn digiradiokanavat on lähetetty DAB-verkossa. DAB kehitettiin yhdessä Euroopan yleisradioliiton, EU:n ja eurooppalaisen teollisuuden yhteistyönä.
DABin suosio odotettua vaimeampi
Euroopassa DAB-lähetyksiä on kuultavissa parissakymmenessä maassa. Belgia on ensimmäisenä saavuttamassa koko maan kattavan verkon. Ruotsi on toisena kattavuudessa. Muun muassa Iso-Britanniassa, Norjassa, ja Saksassa vähintään puolet väestöstä asuu digiradion kuuluvuusalueella.
Suomessa on käytössä kaksi digitaalista radioverkkoa, jotka kattavat yhdessä lähes puolet kotitalouksista. Tuoreen teknologiastrategiansa mukaan Yle keskittyy jatkossa kehittämään radion DVB (Digital Video Broadcasting) -palveluita. Uusia mahdollisia teknologioita ovat myös DVB-H (Digital Video Broadcasting – Handheld) ja DMB (Digital Multimedia Broadcast).
Digiradio myös digi-tv:ssä ja internetissä
Vaikka DAB-lähetykset loppuvat, seuraavia asemia voi kuunnella edelleen digitelevision kanavanippu C:n välityksellä: YLE Radio Peili, Ylen Klassinen, YLEQ, YLE FSR+, KissFM ja Iskelmä.
Digiradiota kehitetään jo yksin sen vuoksi, että radiotaajuuksia on vain rajallinen määrä. Muun muassa matkapuhelinverkon laajentuminen on lisännyt radiotaajuuksien käyttöä. Digitaalinen lähetysjärjestelmä käyttää radiotaajuuksia huomattavasti tehokkaammin kuin ULA-järjestelmä.
Digiradio mahdollistaa useamman radiokanavan lisäksi entistä paremman äänenlaadun sekä ohjelmiin liittyviä lisäpalveluja. Digiradiolähetyksen mukana voidaan lähettää tekstiä, grafiikkaa, kuvia, ohjelmaan liittyvää dataa ja muita palvelutietoja, kuten uutisotsikoita.
Visual Radio & mobiili digi-tv
KissFM pilotoi Suomessa Nokian kehittämää Visual Radioksi nimettyä toimintoa. Nokian 3230 ja 7710 matkapuhelimiin voidaan siirtää radiolähetyksen lisäksi esimerkiksi mainoksia, ohjelmien lisätietoja ja linkkejä mainostajien palveluihin. Toiminto on interaktiivinen: kännykän käyttäjällä on suora yhteys takaisin radioasemalle. Esimerkiksi kappaleen soidessa puhelimen ruudulla voi näkyä artistin nimi ja kuva sekä tietoa esiintyjän tuotannosta ja keikoista. Kuuntelijat voivat osallistua kyselyihin ja äänestyksiin tai vaikka varata liput illan konserttiin.
Nokia on aloittanut pilottihankkeita eri puolilla maailmaa myös mobiilin digi-tv:n osalta. Suomessa on käynnissä DVB-H-lähetystekniikkaan perustuva pilotti MTV3:n, Nelosen ja Ylen tv-lähetyksillä. Mobiileja digi-tv-lähetyksiä on lupailtu lähitulevaisuudessa uusiin S60-malleihin, joiden näyttöresoluutiot ovat kasvamassa 640 x 320 pikseliin asti.
Kuningaskuluttajalle lisää valtaa
– Uusi teknologia lisää kuluttajan valtaa ja kontrollia entistä enemmän, toteaa Dagmarin asiakkuuspäällikkö Sanna Partanen, joka osallistui viime vuoden lopulla Berliinissä ASI:n järjestämään The 2004 European Radio Symposiumiin.
– Digitaalisessa ympäristössä mainostajien on ajateltava asioita toisin; tavoittavuuden ja toiston sijaan on keskityttävä kuluttajien käyttäytymiseen. Miten motivoida kuluttajat mukaan kommunikoimaan, osallistumaan.
Seminaarissa puhuttiin myös siitä, miten perinteisten medioiden rajat alkavat sekoittua. Esimerkiksi digitaalisen radion uudet alustat, kuten internet ja matkapuhelin sekä mahdollisuudet kuviin ja videoklipseihin tarjoavat mainostajille tavan ei vain kuulua vaan myös ”näkyä” radiokanavalla. Digiradion kautta voidaan välittää esimerkiksi sähköisiä kuponkeja.
Aktivoivia, integroituja kokonaisuuksia
– Uusmedia ei poista perinteisiä medioita, vaan muuttaa niitä. Digitaalisuuden myötä vanhoja asioita voidaan tehdä paremmin. Toki se antaa paljon myös täysin uusia mahdollisuuksia. Nyt viimeistään pitäisi siirtyä mainonnan perinteisistä ideoista kommunikaatioideoihin ja rakentaa integroituja kokonaisratkaisuja.
Uusi teknologia voi houkutella puoleensa hyvinkin erilaisista syistä. Esimerkiksi Australiassa tehdyn selvityksen mukaan miehet arvostavat digiradiossa sen parempaa äänenlaatua, naiset taas mahdollisuutta kelata ja pitää taukoja.