PR week listasi seuraavat nousussa olevat mediatrendit:
1) mobiililaitteisiin ladattava videosisältö
2) blogit
3) julkkisjuoruihin keskittyvät viikkolehdet
4) median riippumattomuus
5) latinomedian kasvu
6) sanomalehdet kovassa puristuksessa
7) printtimedian digitalisoituminen
8) mediatalojen konsolidaatio
9) median laskeva rooli tietolähteenä
10) mediatutkimuksen kehittyminen
Suomessa latinomediat tuskin nousevat lähitulevaisuudessa. Myös median riippumattomuuden korostaminen liittyy enemmän USA:han, jossa aiheen ympärillä on vellonut skandaaleja viime vuosina. Sen sijaan loput PR Weekin listaamat mediatrendit ovat hyvin samankaltaisia kuin Suomen mediakentässä havaittavissa olevat muutokset.
Sähköisen median logiikka ei ole enää vain broadcasting-pohjalta toimivaa, jossa median sisältö on vahvasti aikaan ja päätelaitteeseen sidottua. Videonauhureiden avulla tv-sisältöä on voinut seurata haluamanaan hetkenä jo usean vuosikymmenen ajan. Videonauhuri on kuitenkin kömpelö tapa tallentaa ohjelmia ja erityisesti nauhoitusten nimeäminen tuottaa monessa perheessä tuskaa. Tuskaa lievittämään odotetaan PVR (Personal Video Recorder) -koodinimen alla kulkevia, erilaisia kovalevytallentimia. Kunhan nyt ensin selviäisi, mikä standardi ja laitetyyppi valtaa markkinat itselleen. Voittaja saattaa hyvinkin olla tallentava digiboxi.
Mobiili-tv ja podcasting
Broadcasting-logiikkaa rikkovat myös maksulliset video on demand -palvelut. Verkkojen ja laitteiden digitalisoitumisen uskotaan lisäävän maksullisten tv-ohjelmien kysyntää, vaikka Yleisradio ja kaupalliset kanavat ovatkin opettaneet suomalaiset ilmaiseen ohjelmatarjontaan. Videokuvaa sisältävää materiaalia voi ladata laajakaistan kautta myös tietokoneen näytölle.
Mobiililaitteisiin ladattava videosisältö on nyt kuuma aihe: Nokian toteuttaman tutkimuksen mukaan 80 prosenttia mobiilikäyttäjistä haluaisi matkapuhelimeensa television. Ajasta ja paikasta riippumaton toimintamalli on mahdollinen myös radion osalta – podcasting eli radiosisältöjen lataaminen tietokoneelle tai mp3-soittimeen on suosittua.
PVR-laitteista ja erityisesti TiVo:sta kohistaan nyt maailmalla sen vuoksi, että ne uhkaavat perinteisen kaupallisen tv-toiminnan ansaintalogiikkaa. PVR-laitteiden avulla tv-mainoskatkot voi ohittaa napinpainalluksella, joten ohjelman katsoja ei välttämättä näe mainoksia. Mainoskatkojen ohittaminen on ollut mahdollista myös videonauhurin kautta tapahtuvan katselun aikana, mutta videokatselu ei kerrytä katsojavaluuttaa eli ohjelman virallisia katsojalukuja.
Julkkislehdillä laaja lukijakunta
Julkkisjuorulehtien nousu on Suomessa jo vanha trendi. Genreen kuuluvia lehtiä on markkinoilla jo useita. Siinä missä Amerikassa julkkikset ovat elokuvatähtiä tai huippuliikemiehiä, meillä räiskäleitten keskellä paistattelevat Matin ja Mervin lisäksi salarakkaat ja tosi-tv:stä tutut. Sekä Yhdysvalloissa että Suomessa julkkisjuorulehtien vahvuutena ilmoitusmyyntimarkkinoilla on laaja lukijakunta, joka kuitenkin painottuu vahvasti aktiivi-ikäisiin.
Luottamus sanomalehtiin mainosvälineenä on Yhdysvalloissa kärsinyt levikintarkastukseen liittyvien sotkujen vuoksi. Suomessa sanomalehtien mediamyynti on noussut alkuvuonna, mutta veturina ovat toimineet erityisesti ilmaista sisältöä tarjoavat kaupunki- ja noutolehdet. Perinteinen malli aamulla kotiin kannetusta päivälehdestä, joka vähintäänkin selataan ennen töihin lähtöä, ei enää olekaan yhtä yleinen kuin vielä muutama vuosi sitten. Sanomalehtien mediamyynnin haasteita lisää erityisesti se, että moni liikkeissään nopea markkinoinnin päättäjä on saattanut jättää aamun lehden pois mediapäivänsä ohjelmasta.
Epävirallisten tietolähteiden nousu
Median merkitys tietolähteenä on vähenemässä. Tietoa on totuttu hakemaan ja poimimaan erilaisista sähköisistä lähteistä, joissa toimittajan rooli ei ole yhtä keskeinen kuin perinteisesti on totuttu ajattelemaan. On jo kasvanut sukupolvi, joka rakentaa itse omat ”mediansa”. Google ja blogit ovat mahdollistaneet sen, että kuka tahansa voi ryhtyä tiedonvälittäjäksi. Epävirallisia kanavia saatetaan jopa pitää luotettavampina ja aidompina. Samalla lähdekritiikin merkitys nousee entistä tärkeämmäksi.
Blogit on kohtuullisen iso trendi myös Suomessa. Hauskaa ja aika sympaattista on, että erityisesti neulomisharrastuksen ympärille on Suomessa kehittynyt varsin suuri blogiverkosto.
Printti verkossa
Printin digitalisoitumisessa ollaan Suomessa monessa mielessä jo pitkällä. Lehtien tuotantoprosessit siirtyivät digiaikaan jo ajat sitten, ja myös ilmoitusaineistot ja -määräykset liikkuvat sähköisesti. Itse lehdetkin ovat verkossa. Yhtenä trendinä ovat näköislehdet, joiden määrä internetissä kasvaa vauhdilla tänä vuonna. Moni aikakauslehti on valinnut verkkoliiketoimintaansa toisenlaisen logiikan, jossa pyritään sitouttamaan lukija lehden brändiin ja luomaan edellytykset median ympärillä toimivalle yhteisölle. Tämä onnistuu usein parhaiten, kun lehden lukijakunnan elämäntilanne on hyvin homogeeninen (esimerkiksi Demi ja Vauva-lehti).
Median omistuksen yhä pidemmälle menevää keskittymistä pidetään Yhdysvalloissa vääjäämättömänä trendinä, jota voidaan hidastaa tai estää vain lainsäädännöllisin keinoin. Suomessa sama trendi voi jopa johtaa omistuksen karkaamisen ulkomaille.
Mediakentän kehitys ja medianeutraalin suunnittelun nousu tuovat paineita myös mediatutkimuksen kehittämiseen. Mediaryhmien väliset erot hämärtyvät, kun mediakulutuksen vakiintuneet käytännöt saavat aivan uusia ilmenemismuotoja.
Se on jo ovella
PR Weekin listaus osoittaa, kuinka nopeasti trendit siirtyvät maasta ja maanosista toiseen. Mediat seuraavat tarkkaan toistensa tekemisiä ja soveltavat vikkelästi parhaita käytäntöjä. Vaikka Suomi ei olekaan mikään takapajula, kehitystrendien nopeus voi yllättää. Se mikä vielä tänään vaikuttaa tulevaisuudelta, voi jo huomenna olla tätä päivää.