Iso-Jussilan mukaan Suomessa käytetään luetteloita vieläkin enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, ja meillä luettelot on usein kohdistettu käyttäjille paremmin.
– Kaikki ennusteet puhuvat painettujen luetteloiden käytön pienenemisestä, mutta äkillistä romahdusta tuskin on tulossa. Markkinoijien kannattaa pitää luettelot edelleen valintalistallaan.
Viimeisen vuoden aikana vielä 77 prosenttia hakijoista etsi yhteystietoja painetuista luetteloista, 49 prosenttia soitettavista numeropalveluista ja 40 prosenttia internetin hakupalveluista.
Eri välineitä eri tilanteissa
Muiden medioiden tapaan myös opastava media on pirstaloitumassa. Uusia palveluja ja muotoja syntyy kaiken aikaa, ja ne kilpailevat keskenään markkinoijista.
– Tiedon hakija käyttää monia eri muotoja, muistuttaa Iso-Jussila. – Enää ei voida puhua puhtaasti luettelokäyttäjästä tai nettihakijasta.
Töissä koneen ääressä tietoa haetaan internetistä, kotimatkalla numeropalvelut ovat luonnollisin hakukanava, kun taas kotona saattaa käteen tarttua painettu luettelo. Tosin on hyvä muistaa, että kaikki eivät työskentele koneen ääressä.
– Markkinoijalle tärkeintä olisi selvittää, millaista tietoa ihmiset etsivät missäkin tilanteessa – haetaanko tietoa kuluttajana vai työpäättäjänä. Tulevaisuudessa on todennäköisesti muutamia selkeästi yleishakukanavia, mutta luokitellut palvelut lisääntyvät. Jotkut tulevat tarjoamaan vain puhelinnumeroita, jotkut karttoja, jotkut tuotetietoa.
Kiireinen kaipaa täsmätietoa
Iso-Jussila uskoo, että nykyisin vallalla oleva ajattelu ”meiltä saat kaiken” ei toimi enää tulevaisuudessa opastavan median palveluissa.
– Jos yhteen palveluun yrittää laittaa kaiken, tiedon suodattamiseen menee liikaa aikaa. Ihmiset ovat kiireisiä ja kaipaavat tarvitsemansa tiedon nopeasti. Jos haluat puhelinnumeron, ei sinua kiinnosta alan sertifikaatit tai jos vertailet tuotetarjontaa ei siinä vaiheessa välttämättä kiinnosta talousjohtajan puhelinnumero.
Sähköiset hakupalvelut kasvussa
Sähköiset hakemistot nostavat myös kovaa vauhtia kävijämääriään. Moni tiedon hakija käyttää eri sähköisiä hakemistoja tietämättään. Sähköisten hakupalveluiden tietosisältö on niin laaja, että hakukoneet, esimerkiksi Google nostavat ne luonnollisissa hakutuloksissaan etusivulle tai sivustot on optimoitu niin hyvin että listautuminen paranee.
– Yhtenä vaihtoehtona ovat sponsoroidut linkit. Niiden kautta tiedon hakija päätyy eri sivustolle hakemaan tiedon, ja silti jälkikäteen kysyttäessä hän sanoo hakeneensa tiedon Googlesta. Todellisuudessa tieto on Googlen kautta sähköisestä hakemistosta. Hakupalvelut ja hakukoneet sekä hyödyntävät että hyödyttävät toisiaan.
Tulevaisuus opastavissa mobiilipalveluissa
Mobiili on opastavan kentän kasvavin alue. Perinteiset numeropalvelut tarjoavat nykyisin jo tietoa esimerkiksi toimialasta ja aukioloajoista. Myös kartat on tilattavissa puhelimeen, ja tuntemattoman soittajan voi selvittää ennen kuin vastaa puheluun.
– Kännykkä kädessä syntyneet nuoret ovat tulevia päättäjiä, joten toimijoilla on kova kilpailu kehittää mobiilipuoltansa. Internetin hakupalvelut saavat puhelimista uuden päätelaitteensa, joten netin käyttö ei ole enää sidottu paikkaan.
Iso-Jussilan mukaan opastavan medianäkymisen suunnitteluun ja ostamiseen tarvitaan yhä enemmän tietoa ja aikaa, kun halutaan olla esillä kohderyhmän käyttämissä palveluissa.
– Onneksi myös erilaisten mittarien, tutkimusten ja alan asiantuntijoiden määrä kasvaa, vaikkakin hitaammin kuin itse opastavan median palveluiden määrä. Meillä Dagmarissa opastava media sidotaan aina tiukasti markkinoinnin ohella yrityksen löydettävyyteen.
Haluatko, että varmistamme sinunkin yrityksesi löytymisen? Ota yhteyttä piia.iso-jussila(at)dagmar.fi tai kirsi.arhilahti(at)dagmar.fi
Lähde: TNS Atlas 2007