11.9.2003 | Uutisarkisto

Operaatio Slam Spam eli roskapostit pois

Operaatio Slam Spam eli roskapostit pois (11.9.2003) Roskapostin eli spämmien määrä kasvaa huolestuttavaa vauhtia. EU-maissa niiltä pyritään suojautumaan direktiivien, tietosuojalakien, suodantinohjelmien ja tietoisuuden lisäämisen avulla. USA:ssa, roskapostien todellisessa sylttytehtaassa, paikallinen suoramarkkinoijien järjestö on jopa käynnistänyt operaation nimeltä Slam Spam. Euroopan komissio arvioi, että roskapostit vähensivät EU-maiden yritysten tuottavuutta viime vuonna yhteensä 2,5 miljardin euron edestä. […]

Operaatio Slam Spam eli roskapostit pois (11.9.2003)

Roskapostin eli spämmien määrä kasvaa huolestuttavaa vauhtia. EU-maissa niiltä pyritään suojautumaan direktiivien, tietosuojalakien, suodantinohjelmien ja tietoisuuden lisäämisen avulla. USA:ssa, roskapostien todellisessa sylttytehtaassa, paikallinen suoramarkkinoijien järjestö on jopa käynnistänyt operaation nimeltä Slam Spam.

Euroopan komissio arvioi, että roskapostit vähensivät EU-maiden yritysten tuottavuutta viime vuonna yhteensä 2,5 miljardin euron edestä. Spämmien läpikäymiseen ja tuhoamiseen sekä suodatinjärjestelmien rakentamiseen kului vastaanottajilta ja IT-ihmisiltä tolkuttomasti kallista työaikaa.

Suurin osa roskapostista tulee EU:n ulkopuolelta. Yhdysvaltalaisen, sähköpostin suodatuspalveluita tarjoavan BrightMailin mukaan roskapostin osuus oli toukokuussa jo noin 40 % kaikesta sähköpostiliikenteestä. BrightMail arvioi, että 50 %:n rajapyykki tullaan ylittämään vielä tämän vuoden puolella. Toistaiseksi käyttäjät kykenevät vielä hallitsemaan spämmit, mutta jos niiden osuus nousee yli 90%:iin, sähköpostin käyttämisestä tulee mahdotonta.

– Ei-toivotun markkinointipostin lähettäjille sähköposti on oiva väline; viestin lähettäminen on nopeaa ja käytännössä ilmaista. Osoitteet saadaan kerättyä näppärästi internetistä osoitteenkerääjäohjelmilla, toteaa Dagmarin interaktiivisten medioiden asiantuntija Hertta Saarikangas.

Saarikangas sai äskettäin vajaan viikon sisällä privaattipostiinsa 23 spämmiä, joista kahdeksan koetti kaupitella halpaa rahoitusta, lainoja ja luottokortteja, yhdeksän sisälsi otsikon perusteella aikuisviihdettä. Sekalaisia viestejä psoriasiksenhoitovinkeistä lentolippumainoksiin tuli kuusi kappaletta.

Yhdysvaltalainen suoramarkkinoijien järjestö Direct Marketing Association (DMA) haluaa säilyttää hyvän markkinointi- ja asiakassuhdekanavan kuluttajia kiinnostavana. Tuhansia alan yrityksiä edustava järjestö pyrkii poistamaan pahimmat spämmääjät bisneksestä operaatio Slam Spammin avulla www.the-dma.org/memberguide/tacklingspam.shtml.

EU puolestaan hyväksyi heinäkuussa 2002 direktiivin, joka velvoittaa jäsenmaat kieltämään yksityishenkilöille ilman suostumusta lähetetyt mainosviestit. Direktiivi koskee myös tekstiviestejä ja muita kannettavaan tai kiinteään päätelaitteeseen vastaanotettavia sähköisiä viestejä. Kielto ei kuitenkaan koske asiakassuhdeviestintää asiakassuhteissa. Vastaavat säännöt ovat olleet meillä Suomessa käytössä jo pitkään.

Lokakuussa eduskunnan käsittelyyn pyritään saamaan Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema ehdotus sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi. Lain pitäisi astua voimaan ensi vuoden alusta.

– Pelisäännöt mobiili- ja sähköpostimainonnassa ovat samassa asemassa, vertaa Saarikangas. – Mutta toteutuksissa on eroja, koska mobiilin tekninen ympäristö (SMS/MMS) ei taivu samalla tavoin kuin sähköposti esimerkiksi kielto-oikeuden toteuttamiseen. Mobiiliviestiin kun on hankala mahduttaa ohjetta, miten vastaanottaja pääsee pois lähetyslistalta.

Sähköistä kanavaa saa siis käyttää asiakassuhdeviestinnässä ilman kuluttajan erillistä suostumusta. Asiakassuhdeviestinnäksi katsotaan muun muassa yritys-, palvelu- ja tuoteinformaatio, muistutukset, kutsut tilaisuuksiin, tyytyväisyyskyselyt tai vaikkapa palvelun päättymisilmoitus. Asiakassuhdeviestinnässä on kuitenkin varottava negatiivista sopimussidontaa, esimerkiksi tilaustarjouksia, jotka on naamioitu laskun muotoon tai asiakkaan sitomista lisäpalveluun – vaikka se olisi hänelle maksuton.

Mainos, logo tai linkki "palvelun liitännäisenä", eli liitettynä aloitus- tai lopetusviestiin, vahvistukseen, laskuun tai tilatun sisällön osaksi on sopivaa. Mikäli kyseisen mainoksen tai tarjouksen lähettää kuluttaja-asiakkaalle erillisenä, täytyy lähettäjällä olla kuluttajan suostumus sähköiseen suoraan. Tuotteen tai palvelun myynnin yhteydessä saatua kuluttajan yhteystietoa saa käyttää samaan tuoteryhmään kuuluvien tai vastaavien tuotteiden suoramarkkinoinnissa.

Suostumusta sähköisten markkinointiviestien lähettämiseen voi pyytää
­- asiakassuhdetta luotaessa: kerhot, kanavat, klubit
­- kampanjoiden ja promootioiden yhteydessä
­- erillisen tarjouskirjeen tms. tilauksen yhteydessä

Suostumusta ei kannata "ostaa" eduilla. Ja erityistä tarkkuutta vaaditaan markkinoijalta, jonka kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret – sähköisen suoran lähettämiseen alaikäiselle tarvitaan huoltajan lupa. Samoin on pidettävä huoli, että sopijaosapuolet ymmärtävät samaa kieltä.

Yrityksen työntekijälle yrityksen tai yhteisön sähköpostiosoitteeseen lähetettävään mainontaan ei tarvita suostumusta, vaan suoramainontaa saa lähettää. Yrityksellä tai työntekijällä on kuitenkin oltava mahdollisuus kieltää mainonta erikseen – helposti ja maksutta, ja jokaisen markkinointiviestin yhteydessä.

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta