17.6.2004 | Uutisarkisto

Piippolan vaarin perilliset naputtavat kännykällä raportteja kirjanpitäjälleen

Piippolan vaarin perilliset naputtavat kännykällä raportteja kirjanpitäjälleen (17.6.2004) Muihin EU-maihin verrattuna suomalaisten maatilojen rakennemuutos on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Direktiivien viidakossa jaksaa taistella yhä harvempi tila – ja vain suurimmat. Maanviljelijämme kuuluvat jo nyt Euroopan nuorimpiin, suurten ikäluokkien jäätyä eläkkeelle viljelijät sen kun nuortuvat. Eipä ihme, että entisajan maalaisidylliä heinäseipäineen ja laiduntavine lehmineen näkee lähinnä vanhoissa […]

Piippolan vaarin perilliset naputtavat kännykällä raportteja kirjanpitäjälleen (17.6.2004)

Muihin EU-maihin verrattuna suomalaisten maatilojen rakennemuutos on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Direktiivien viidakossa jaksaa taistella yhä harvempi tila – ja vain suurimmat. Maanviljelijämme kuuluvat jo nyt Euroopan nuorimpiin, suurten ikäluokkien jäätyä eläkkeelle viljelijät sen kun nuortuvat. Eipä ihme, että entisajan maalaisidylliä heinäseipäineen ja laiduntavine lehmineen näkee lähinnä vanhoissa elokuvissa. Tämän päivän viljelijöiden kotoa löytyy internetyhteys ja digi-tv todennäköisemmin kuin kaupunkilaisserkulta. Eikä moderni maajussi kehtaa pihassaan vain yhtä autoa seisottaa.

Yhä vähemmän, yhä suurempia

Suomalaisten maatilojen määrä alkoi kasvaa sotien jälkeen ja huipentui 1960-luvun taitteessa, jolloin niitä oli yli 300 000. Tuolloin tilojen keskikoko oli varsin pieni, vain viitisen hehtaaria. Kultaisen 60-luvun jälkeen erityisesti pienempiä tiloja ryhdyttiin lopettamaan tasaiseen tahtiin, samalla tilojen keskikoko alkoi kasvaa ja viljelijöiden keski-ikä nuorentua.

Vauhti kiihtyi EU-jäsenyyden myötä: vuosina 1995-2003 tilojen lukumäärä vähentyi 25 prosenttia eli noin 23 500:lla tilalla päätettiin iskeä rukkaset naulaan. Viime vuoden lopulla Suomessa oli enää 72 000 aktiivitilaa. Jäljelle jääneet ovat sitten sitäkin ökympiä. Aktiivitiloilla on keskimäärin 31 hehtaaria peltoa ja 59 hehtaaria metsää.

Seitsemässä vuodessa yli 50 hehtaarin tilojen osuus on yli kaksinkertaistunut.

Yhä nuorempia

Suomessa on EU:n jäsenmaista vähiten yli 55-vuotiaita maanviljelijöitä. Heidän osuutensa on meillä vain neljännes, EU-maissa puolet. Alle 35-vuotiaita viljelijöitä on Suomessa puolestaan kolmanneksi eniten Saksan ja Itävallan jälkeen. Nämä tiedot perustuvat Eurostatin tilastokatsaukseen, jossa eivät vielä ole mukana tänä keväänä EU-jäsenyyden saaneet maat.

Erityisesti Etelä-Euroopassa viljelijöiden ikärakenne on aivan toinen kuin meillä. Siellä vastuulliset työt aloitetaan myöhemmin ja niitä jatketaan huomattavasti vanhemmaksi. Esimerkiksi yli 55-vuotiaita on Portugalin viljelijöistä yli 60 prosenttia ja alle 35-vuotiaita vain nelisen prosenttia. Samanlainen suuntaus on nähtävissä Italian, Kreikan ja Espanjan luvuissa.

Suomessa viljelijöiden ikärakenteen poikkeuksellisuus vahvistuu vielä lähivuosina merkittävästi, sillä määrällisesti suurimmat viljelijäikäluokat lähestyvät pikku hiljaa eläkeikää.

Lehmien lypsämisestä kasvinviljelyyn

Suomalaisista maatalousyrittäjistä 70 prosenttia on miehiä, joilla on ammatti- tai opistotasoinen koulutus. Yliopisto- tai korkeakoulutus on vain yhdellä prosentilla, kun koko väestössä vastaava koulutustaso on 12 prosentilla.

Talouden tuloissa ei ole suurta eroa koko väestöön verrattaessa. Ainoastaan alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevia talouksia on vähemmän.

Pohjoisen sijaintimme vuoksi maatiloihin liittyvissä luvuissa on suuria alueellisia vaihteluja. Puolet viljelijöistämme asuu Länsi-Suomen läänissä. Lähes 60 prosenttia aktiivitiloista ilmoittaa päätuotantosuunnakseen kasvinviljelyn, lypsykarjatalouksia on reilu neljännes. Loput keskittyvät esimerkiksi naudanlihan tuottamiseen, sikatalouteen tai siipikarjaan.

Maanviljelijät ovat yksityisyrittäjiä, joten heidän mielestään menestyksen eteen on paiskittava kovasti töitä. Työ on heille vapaa-aikaa tärkeämpi osa elämää, mikä ettei, useimmilla kun työn ja vapaa-ajan raja on varsin häilyvä. Työaika ei ole niinkään kiinni kellosta kuin vuodenajasta, säästä tai eläinten vatsantoiminnasta. Musiikin kuuntelulle ja kirjojen lukemiseen aikaa ei tahdo jäädä. Ruumiillisen työn ansiosta liikuntaa ei tarvitse liiemmin harrastaa.

Internetin täsmäkäyttäjiä?

Autot ja viihde-elektroniikka ovat maanviljelijöiden mieleen. Autoja pitää olla vähintään kaksi, mielellään kolme. Suomalaisista talouksista noin puolet tyytyy yhteen autoon, viljelijöistä vain neljännes.

Digi-tv-vastaanotin tai -sovitin on keskimääräistä useammalla. Samoin kotitietokone, internet-liittymä, skanneri ja väritulostin. Siitä huolimatta maanviljelijät käyttävät internetiä keskimääräistä vähemmän päivittäin. Yli 40 prosenttia ei käytä sitä lainkaan.

Maanviljelijöille on kuitenkin tarjolla runsaasti nettisivustoja, joista monet ovat maatalousalan lehtien ylläpitämiä, kuten www.maaseuduntulevaisuus.fi, www.kaytannonmaamies.fi, www.pellervo.fi ja www.farmi-uutiset.fi.

Perinteisistä printtimedioista Maaseudun Tulevaisuus, Pirkka, Yhteishyvä, Maatilan Pellervo, OP-lehti, Koneviesti ja Käytännön Maamies tavoittavat suurimman määrän viljelijälukijoita.

Mobiiliviestejä traktorin pukilta

Viljelijöille on kehitetty myös omia mobiilipalveluja. Esimerkiksi Ilmatieteen Laitokselta voi saada tekstiviestinä tiedon muun muassa siitä, onko Urjalan suunnalle luvassa ukkoskuuroja, hiipiikö halla ensi yönä Hartolaan, mikä on ilman suhteellinen kosteus Korpilahdella tai tuulen suunta Tuusniemellä.

Maanviljelijöiden työnseurantaa helpottava kännykkäsovellus voitti vastikään Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston opiskelijoille järjestetyn mobiilikisan. MaaJussin Notepadilla viljelijä pystyy kännykällä tallentamaan tietokantaan EU-direktiivien mukaiset toimet sekä huomioita reaaliaikaisesti ja lohkokohtaisesti. Muistiinpanot voi lähettää suoraan kirjanpitäjälle tai tulostaa EU-tarkastajan käsiteltäväksi.

Siinäpä olisi ollut Piippolan vaarilla ihmettelemistä. Hän kun tapasi raapustaa muistiinpanonsa Työmies-askin selkään.

Kuva: Leipätiedotus ry
Lähteet:
TGI 2003
MTK

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta